Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Orientoiva haku ja jäsentämisen työkalut

Tiedonhaun valmistelu

Tiedonhankinta on prosessi, jonka kuluessa perehdytään riittävän laajasti ja kattavasti siihen, mitä aiheesta on aikaisemmin kirjoitettu ja tutkittu. Tiedonhankinta alkaa aiheen haltuunotolla, täytyy olla ajatus siitä, mistä aiheesta ja mitä tietoa haluaa hakea. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa. Tiedontarve määrittää luonnollisesti sen, mitä tiedonlähteitä käytetään. Tärkeä vaihe tiedonhakuprosessissa on myös tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustuminen.

Tiedontarpeen kartoitus jo tiedonhankinnan alkuvaiheessa helpottaa ja nopeuttaa tarvittavan tiedon hankkimista. Kun on selvitetty minkälaista tietoa aiheesta tarvitaan ja mistä ja miten tietoa saadaan, voidaan aloittaa tiedonhaun tarkempi suunnittelu.

Orientoiva haku

Orientoiva tiedonhankinta liittyy itselle vieraaseen aiheeseen tutustumiseen. Tiedonlähteinä voivat olla esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, internet, keskusteluryhmät, tietosanakirjat, Google, Wikipedia jne. Näiden avulla saadaan esiymmärrystä selvitettävään aiheeseen. Samoja lähteitä voidaan hyödyntää etsittäessä hakusanoja tietokantahakuja varten. Alustavia tiedonhakuja kannattaa tehdä useista tietokannoista, joista joko löytyy erityyppisten dokumenttien viitetietoja tai joiden avulla pääsee käsiksi varsinaisiin julkaisuihin. Näin saa hyviä vihjeitä siitä, mistä eri näkökulmista aihetta on käsitelty ja mitkä tiedonlähteet soveltuvat parhaiten omaan tiedontarpeeseen. Tarkempaa ja systemaattisempaa tiedonhakua varten poimitaan alustavien hakujen avulla löytyneistä relevanteista lähteistä lisää aihetta kuvaavia termejä; termejä, joita aihespesialistit ja tietokannan sisällönkuvailijat käyttävät.

Esimerkki orientoivasta hausta.

Luet jutun suklaan muistia parantavasta vaikutuksesta. Haluat aiheesta tieteellistä tutkimustietoa. Poimit tekstistä hakusanoja. Kuvan lähde: MTV <https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/suklaasta-paljastui-huikea-ominaisuus-oletko-huomannut-vaikutuksen/5936806#gs.X5ru0W8> 13.07.2017.

Google Scholarista voi hakea viitetietoja tieteellisistä artikkeleista. Artikkelit käsittelevät aihetta useasta eri näkökulmasta. Artikkeleissa käytettyjä termejä (esim. flavanols, neurocognition, neurocognitive performance, brain health) voi hyödyntää jatkossa varsinaisessa haussa. Kuvan lähde: Google Scholar <www.google scholar.fi> 13.07.2017.

Tiedonhakijan valitsema näkökulma aiheeseen vaikuttaa haussa käytettävän tietokannan valintaan. Tässä on tehty haku lääketieteen PubMed-tietokannasta. Kuvan lähde PubMed <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/advanced> 13.7.2017.

Jäsentämisen työkalut

Miellekartat ja käsitekartat

Haun toteuttamisen kannalta on tärkeää, että aihe pystytään jäsentämään käsitteiksi. Aiheen jäsentämisen ja hakusanojen määrittelyn apuna miellekartta on oivallinen työkalu. Miellekartan tarkoitus on jäsentää tietämystä aiheesta. Miellekartan luonnin avulla kokonaiskuva aiheesta selkiintyy ja sitä kautta saa myös mahdollisia hakusanoja tulevia tiedonhakuja varten.

Käsitekartta on miellekarttaa täsmällisempi tapa kartoittaa jotakin aihetta. Avainsanojen ja käsitteiden kuvaamisen lisäksi käsitekartta kuvaa myös näiden avainsanojen ja käsitteiden välisiä suhteita: mitkä ovat niiden syy-seuraus -suhteet ja mikä on käsitteiden hierarkinen järjestys.

Internetistä löytyy mielle- ja käsitekarttojen laatimiseen lukemattomia ilmaisia ja maksullisia tietokoneella käytettäviä ohjelmia, mm. Popplet ja mindmeister

Kuva energianlähteiden käytön vaikutuksista tehty ilmaisella Popplet-ohjelmalla: <http://popplet.com> 17.02.2017

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000