Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Lehden arviointi

Lehtien laatua voidaan arvioida eri syistä ja eri menetelmillä. Tutkijat tarvitsevat tietoa siitä, mihin lehtiin heidän kannattaa tarjota käsikirjoituksiaan julkaistaviksi. Opiskelijat ja muut tiedontarvitsijat tarvitsevat puolestaan tietoa siitä, minkä tasoisia lehtiä kannattaa lukea ja käyttää lähteinä. Laadun arvioinnissa käytetään mm. subjektiivisia ja määrällisiä menetelmiä. Yleisimpiin määrällisiin menetelmiin kuuluu viittausanalyysi, jossa lehdessä julkaistujen artikkelien saamien viittausten perusteella arvioidaan lehden suosiota ja vaikuttavuutta. Subjektiivisiin menetelmiin kuuluvat asiantuntijoiden suorittamat selvitykset ja arvioinnit. Parhaimman kuvan lehden laadusta saa käyttämällä useita eri indikaattoreita ja valitsemalla kulloiseenkin arviointitarkoitukseen sopivat indikaattorit.

 

Vertaisarviointi (peer-review / referee)

Lehteen julkaistaviksi tarjottujen käsikirjoitusten asiantuntijoiden suorittaman vertaisarvioinnin eli peer-review/referee-käytännön katsotaan yleensä osoittavan lehden laatua. Vertaisarviointi takaa, että tutkijat noudattavat omalla alallaan hyväksyttyjä käytäntöjä, estää perusteettomien väittämien esittämisen ja virheelliset tulkinnat. Eri lehdet toteuttavat vertaisarvioinnin eri tavoin. Tavallisesti vertaisarviointi tehdään nimettömästi siten, että artikkelin kirjoittaja ei tiedä arvioijan henkilöllisyyttä, mutta arvioija tietää kirjoittajan henkilöllisyyden. Vaikka vertaisarviointia pidetäänkin yleensä hyödyllisenä, se ei kuitenkaan ole ongelmaton ja sitä on myös siksi kritisoitu. Ongelmat ovat kuitenkin melko harvinaisia ja keskeisempi kysymys on vertaisarvioinnin vaikuttavuus.

Onko lehdessä vertaisarviointi käytössä vai ei saadaan selville useimmiten Ulrichsweb - Global Serials Directory -lehtipalvelusta. Ulrichsweb-tietokanta löytyy SFX-linkistä, tieteenalaoppaista ja Oula-Finnan kautta.
Kuvan lähde: Ulrichsweb < http://ulrichsweb.serialssolutions.com/  > 23.7.2013

Lehtien taso Julkaisufoorumi-luokituksessa

Tieteellisten seurain valtuuskunta on toteuttanut julkaisujen laadunarvioimista varten Julkaisufoorumi-luokituksen. Luokituksen perustana on tieteellisten lehtien, sarjojen ja kirjakustantajien kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus. Kolmetasoisen luokituksen avulla voidaan arvioida tieteellisten julkaisujen merkittävyyttä. Luokituksen tasot ovat seuraavat: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso. Luokituksen on tarkoitus toimia yliopistojen tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämässä yliopistojen valtiorahoitusmallissa vuodesta 2015 lähtien.

Lehtien laadun arvioinnissa luokitus auttaa siinä mielessä, että tasoille 1-3 kuuluvissa lehdissä on käytössä vertaisarviointi: näin tieteellisen julkaisun tärkein perusvaatimus on näissä täytetty. Julkaisukanavaluokitus ei kuitenkaan kata kaikkia maailman tieteellisiä julkaisuja, joten lehden löytämättömyys ei tarkoita huonoa laatua. Tasoluokitukseen kuuluvia tason 0 saaneita julkaisuja voidaan pitää tieteelliseltä tasoltaan kyseenalaisina.

Yksittäisen artikkelin laatua ei voi kuitenkaan koskaan arvioida pelkästään Julkaisufoorumiluokituksen avulla.

Julkaisufoorumin hakusivulla voi hakea mm. tietylle julkaisulle määriteltyä tasoluokitusta tai listaa esim. jonkin päätieteenalan tietyn tasoluokituksen saaneista julkaisuista. Kuvassa on haettuna tekniikan tieteenalaryhmien kaikki tason 2 luokituksen saaneet lehdet ja sarjajulkaisut. Kuvan lähde: Julkaisufoorumi < http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/index.php > (23.7.2015)

Lehtien vaikuttavuusindikaattorit

Vaikuttavuusindikaattorien laskenta perustuu viittausanalyysiin ja niitä pidetään objektiivisempina mittareina kuin asiantuntija-arvioita. Lehden laadun arvioiminen siinä julkaistujen artikkeleiden saamien viittausten lukumäärän perusteella perustuu olettamukseen, että sellaiset artikkelit, joihin viitataan usein, sisältävät tieteenalallaan merkittävää tietoa eli niiden vaikuttavuus on suuri. Lehtikohtaiset vaikuttavuusindikaattorit ovat aina jonkinlaisia keskiarvoja niissä julkaistujen artikkelien vaikuttavuudesta.

Kaikki vaikuttavuusindikaattorit lasketaan jakamalla lehden artikkelien saamien viittausten lukumäärä lehdessä julkaistujen artikkelien lukumäärällä. Eri indikaattorit vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkän aikavälin kuluessa viittauksia tarkastellaan ja mitkä viittaukset lasketaan mukaan. Vaikuttavuusindikaattoreita ovat mm. Journal Impact factor (IF), Eigenfactor-arvo, H-indeksi ja SCImago Journal Rank Indicator (SJR).

Journal Citation Reports (JCR) on tieteellisten lehtien arvioinnin työkalu, joka perustuu Web of Science-tietokannan viittaustietoihin. JCR sisältää tietoa yli 9000 tieteellisestä lehdestä:
- niiden vaikuttavuuskertoimista (impact factor)
- siitä, kuinka nopeasti julkaistuihin artikkeleihin viitataan
- siitä, missä lehdissä siteerataan mitäkin lehteä jne.

Lehden impact factor on luku, joka kuvaa, kuinka monta siteerausta lehdessä ilmestynyt artikkeli saa keskimäärin yhden vuoden aikana. Impact factor lasketaan jakamalla lehden kahden vuoden aikana ilmestyneiden artikkeleiden saama siteerausten kokonaismäärä artikkelien määrällä. Lisätietoa Impact Factorista: ISI Web of Knowledge, ISI Essays: The Impact Factor. JCR-tietokanta löytyy Tiedonhaun tieteenalaoppaista ja Oula-Finnan kautta. 
Kuvan lähde: Journal Citation Reports <  http://admin-apps.isiknowledge.com/JCR/JCR > 2013

 

SCImago Journal rankings -arvioinnissa mukana olevat lehdet on luokiteltu tietenaloittain. Arviointi perustuu Scopus-tietokannan viittaustietoihin. Journal Rankings -valikosta saa erilaisia listauksia lehdistä. Listoja saa aloittain ja maittain ja tulokset voi järjestää usean indikaattorin mukaan.
Kuvan lähde: Scopus < http://www.scimagojr.com> 29.07.2016

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000