Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Lähdeluettelo

Lähdeluettelo (kirjallisuusluettelo)

Julkaisun lopussa oleva lähdeluettelo (kirjallisuusluettelo) sisältää tarkat tiedot tekstissä käytetyistä lähteistä, ja sen avulla lukija löytää ne tarvitessaan. Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet, joihin työssä on viitattu. Lähdeluettelossa viitteet voidaan luetella aakkosjärjestyksessä, numerojärjestyksessä tai aakkos-numerojärjestyksessä.

Aakkosjärjestyksessä viitteet ovat järjestyksessä tekijöiden sukunimen, yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan. Saman tekijän julkaisut ovat aikajärjestyksessä. Aakkosjärjestys sopii nimi- ja vuosijärjestelmän (vrt. Harvard-järjestelmä) mukaiseen tekstiviittaukseen. Lähdeluettelo aakkostetaan yleensä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajilla on sama sukunimi, etunimen mukaan. Nimet aakkostetaan kirjoitusmuodon, ei ääntämisen mukaan (esim. MacDonalds ennen McArthuria). Saman kirjoittajan julkaisut merkitään aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan.

Numerojärjestystä käytetään, kun tekstissä on käytetty numeroviitteitä (vrt. Vancouver-järjestelmä). Numerojärjestys sopii silloin, kun lähdeluettelo on lyhyt.

Aakkos-numerojärjestyksessä viitteet aakkostetaan tekijöiden sukunimien, tai niiden puuttuessa julkaisujen nimien mukaan, minkä jälkeen viitteet numeroidaan juoksevasti. Tekstissä käytetään numeroviitteitä. Aakkos-numerojärjestys sopii silloin, kun lähdeluettelo on laaja.

Seuraavassa esimerkkejä yleisistä tavoista merkitä lähteitä lähdeluetteloon. Tarkka merkintätapa on aina tarkistettava työn alla olevaa  julkaisua varten annetuista ohjeista!

Viittaaminen elektronisiin lähteisiin/verkkolähteisiin

Lähdeluettelossa on bibliografisten tietojen lisäksi kerrottava, miten elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi:

1. Pysyvään tunnukseen perustuva linkki, esim. DOI, URN, Handle, tai ns. kestolinkki (permalink).
 DOI:sta voi tehdä linkin: http://doi.org/[DOI-tunniste].

2. Viittaus verkkoarkiston, esim. Internet Archive tai Memento, olemassaolevaan tai itse tallentamaasi versioon.

3. URL-osoitteiden käyttöä viittaamisessa tulisi välttää

Lähde ja lisätietoa:

Hakala, J. (2017). E-viittaamisen ihanuus ja kurjuus. Informaatiotutkimus, 36(2), s. 77–85. https://doi.org/10.23978/inf.65190

Artikkelit

Artikkelit voivat sisältyä joko aikakauslehtiin tai kokoomateoksiin, ja merkintätapa vaihtelee jonkin verran siitä riippuen. Artikkelista lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot:

  • tekijän nimi
  • julkaisuvuosi, painossa olevista julkaisuista merkitään painossa (tai in print, in press), käsikirjoituksista käsikirjoitus (manuscript)
  • artikkelin nimi
    • merkitään siinä muodossa kuin se julkaisussa esiintyy
    • isojen alkukirjainten käytössä noudatetaan viitteen kielen käytäntöä
  • tiedot lehdestä tai julkaisusta, jossa artikkeli on
    • kausijulkaisujen nimet voidaan lyhentää sen yhteisön sääntöjen mukaan, jolle julkaisu tehdään tai esimerkiksi ISO 832 -standardin mukaisesti
    • kirja-artikkeleista mainitaan teos, josta artikkeli on otettu merkinnällä "Teoksessa:" tai "In:"
  • vuosikerta, aikakauslehtiartikkelin julkaisutiedoista mainitaan vuoden lisäksi usein myös vuosikerta
  • numero, lehden numeroa ei mainita silloin, kun lehden sivut on numeroitu juoksevasti numerosta toiseen vuosikerran sisällä
  • sivut, joilla artikkeli on (ei sanomalehdestä)

Esimerkiksi:

Ferdinandusse S, Ylianttila MS, Gloerich J, Koski MK, Oestheim W, Waterham HR, Hiltunen JK, Wanders RJA & Glumoff T. (2005) Mutational spectrum of Dbifunctional protein deficiency and structure-based genotype-phenotype analysis. Am J Hum Gen, in press.

Lima SL (1998a) Stress and decision making under the risk of predation: recent developments from behavioural, reproductive, and ecological perspectives. Adv Study Behav 27: 215-290.

Lima SL (1998b) Nonlethal effects in the ecology of predator-prey interactions. Bioscience 48: 25-34.

Thomson RL, Tomás G., Forsman JT, Broggi J & Mönkkönen M (2006) Predator induced stress due to poor habitat selection decisions in breeding pied flycatchers. Manuscript.

Vähäoja P, Lahdelma S & Kuokkanen T (2004) Condition Monitoring of Gearboxes Using Laboratory-scale Oil Analysis. In: Rao RBKN, Jones BE & Grosvenor RI (eds) Proc of the 17th Int Congress of Condition Monitoring and Diagnostic Engineering Management (COMADEM 2004), Cambridge, UK, 23rd – 25th August 2004, 104--114.

Vähäoja P, Välimäki I, Heino K, Perämäki P & Kuokkanen T (2005) Determination of Wear Metals in Lubrication Oils: A Comparison Study of ICP-OES and FAAS. Anal Sci 21:1365--1369.

Teokset

Teoksesta lähdeluetteloon merkitään seuraavat bibliografiset tiedot:

  • tekijän tai toimittajan nimi
    • toimittajan nimen perään merkitään (toim.) tai (ed.) tai vastaava lyhenne
    • tekijän ollessa yhteisö vastuuyhteisön nimi esitetään samassa muodossa kuin se esiintyy julkaisussa, pääyhteisö merkitään ennen alayhteisöä
    • henkilö- tai yhteisötekijän puuttuessa viitteeseen merkitään ensimmäiseksi teoksen nimi
  • teoksen julkaisuvuosi, julkaisuvuoden puuttuessa merkitään copyright-vuosi
  • teoksen nimi
  • painos
    • merkitään aina, kun kyseessä on muu kuin ensimmäinen painos
    • merkitään siinä muodossa kuin se julkaisussa esiintyy
  • julkaisusarja, jos teos on ilmestynyt sarjassa
  • kustantaja
  • kustannuspaikka
    • jos julkaisussa on mainittu useita kustannuspaikkoja, ensimmäisen mainitseminen riittää
    • kustannuspaikan nimeä voidaan täydentää liittämällä sen perään maan, osavaltion tai vastaavan nimi tai nimilyhenne
  • sivumäärä (käyttö vaihtelee)

Esimerkiksi:

Aikio, A. (toim.) Uusi sivistyssanakirja. 17.p. Helsinki: Otava, 1998.

Castetter, W.B., Young, P. 2000. The human resource function in educational administration. 7.ed. Upper Saddle Rive (N.J.): Merrill.

Niemelä, P., Lagerspetz, K., Lagerspetz, K. & Näätäinen, R. (1991) Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. Porvoo: WSOY.

Nykysuomen sivistyssanakirja (1973) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Vesihallitus. Vesihallinnon suunnitteluohjelma vuodeksi 1984.Tampere University of Technology. Institute of electronics. Annual report 1984.

Opinnäytteet

Merkitään tekijä, julkaisuaika, otsikko ja julkaisukanava.

Esimerkiksi:

Hakamäki, H. (1989) Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen tavoitteet ja integroituminen yliopistoyhteisöön. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pirttiniemi, P. (1992) Associations of mandibulofacial asymmetries, with special reference to glenoid fossa remodelling. Academic dissertation. Oulu: University of Oulu, Institute of Dentistry.

Virallisjulkaisut

Lait, asetukset, valtiopäiväasiakirjat, korkeimman oikeuden asiakirjat, komiteanmietinnöt, standardit ja patentit.

Säädöksistä käytetään lyhenteitä, joista tavallisimpia ovat L=laki, A=asetus, HE=hallituksen esitys.

Esimerkiksi:

L 8.3.1985/239

A 13.1.1984/29, SopS 1.

HE 70/2002

Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yms. asiakirjat.

Esimerkiksi:

KKO 2002 1

KKO 1983 II 50

KHO 1995 A 11

Komiteanmietintö merkitään kuten sarjajulkaisu.

Esimerkiksi:

Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33. Helsinki: Opetusministeriö.

Standardista merkitään ensimmäiseksi standardin tunnus.

Esimerkiksi:

SFS 5343 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 2.p. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1992.

TAI

SFS 5343 Kirjallisuusviitteiden laatiminen (1992) 2.p. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto.

Patenteista merkitään julkaisijamaan kaksikirjaiminen tunnus, julkaisulaji (patentti, patenttihakemus yms.) tai julkaisussa esiintyvä julkaisutunnus ja numero, patentinhakijan tai -haltijan nimi, julkaisupäivämäärä sekä tarvittaessa julkaisun tärkeimmät kohdat, esim. sivu(t), palsta(t), rivi(t).

Esimerkiksi:

JP, B, 50-14535. NCR Corp. 28.05.1975. Column 4, lines 3-27.

Tilastojulkaisut

Tilastollisista sarjoista merkitään ensimmäiseksi sarjan nimi ja katevuosi sekä osan tai vihkon numero.

Esimerkiksi:

Yhtiöiden ym. suurmaanomistajien maanomistus Suomessa 1. p:nä tammikuuta 1917. Suomen virallinen tilasto XXXIII. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino. Tilastotiedotus. PA, Palkat; 1985:5. Helsinki: Tilastokeskus, 1985.

Kokous- ja konferenssiesitelmät

Esimerkiksi:

Bartell,C. 1994. Preparing future administrators: stakeholders perceptions. Paper presented at the Annual Meeting of the American Educational Research Association. 4.-8.8.1994. New Orleans, LA.

Kartat

Kartoista merkitään karttasarjan nimi ja mittakaava, karttalehden indeksi- tai sarjanumero sekä karttalehden nimi, jos sellainen on; jos kartografin nimi on mainittu, se merkitään viitteeseen.

Esimerkiksi:

Peruskartta 1:20 000. Lehti 2043 08 Kerava. Helsinki. Maanmittaushallitus, 1967.

Räsänen, V. Finland, disturbed areas. 1:2 500 000. Helsinki: Geological survey of Finland, 1975

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000