Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Uutuusseurannan työkalut

Alert-palvelut

Uuden tiedon seurannassa kannattaa käyttää tietokantapalvelujen tarjoamia Alert- eli vahtipalveluja.  Alert-tilauksen tekeminen edellyttää useimmiten rekisteröitymistä. Joissain tietokannoissa tunnusten on oltava määrätyssä muodossa, esim. sähköpostiosoite, mutta usein ne voi muotoilla vapaasti. Lisätietoja löytyy tietokannan ohjeista. Alert -palvelu mahdollistaa mm. lehtien, omien hakuprofiilien ja viittausten säännöllisen seurannan, aikaräätälöinnin sekä säilytysmahdollisuuden. Alert-palvelut tilataan sähköpostiin, ja tilaaja voi itse määritellä, kuinka usein tiedot saa sähköpostiinsa.

Lehtikohtaiset alertit (journal alert)

Vahtipalvelu lähettää sähköpostiin viestin, jossa kerrotaan valitun verkkolehden uuden numeron ilmestyneen sekä usein myös listataan lehdessä julkaistut artikkelit ja niihin johtavat linkit.

Aiheenmukaiset eli hakulausekealertit (search alert)

Omasta hakuprofiilista voi myös tehdä hakualertin joissain tietokannoissa. Tällöin tallennettu hakuprofiili toteutetaan tietokannassa säännöllisin aikavälein, esimerkiksi kerran viikossa, ja uudet hakuprofiilia vastaavat viitteet lähetetään käyttäjälle sähköpostilla.

Viittausalertit (citation alert)

Viittausalert ilmoittaa, kun valittuihin artikkeleihin viittaavia uusia artikkeleita on lisätty tietokantaan. Tutkija voi esimerkiksi tilata alertin omiin julkaistuihin artikkeleihinsa ja seurata artikkelinsa saamia viittauksia. 

 

Esimerkkeja ja ohjeita alert-tilausten tekemiseen

Lisää ohjeita löytyy tietokantojen käyttöohjeista.

Science Direct: klikkaa yläpalkista "My Alerts". Science Direct -tietokanta vaatii rekisteröitymisen. Kuvan lähde:http://www.sciencedirect.com 17.7.2013.

ProQuest: Hakuhistorian tallennus ja alerts-tilaukset (haku- ja lehtialert). Hakuja voi tallentaa pysyvästi (Save search) ja tehdä niistä Alert-tilauksia. Toiminnot edellyttävät omien ProQuest My Research -tunnusten luomista. Kuvan lähde: http://search.proquest.com/ 17.7.2013

ProQuest: My Reasearch -välilehdellä näkyy, minkälaisia Search Alerts-tilauksia on tallentanut ja niitä voi muokata, suorittaa tai poistaa. Kuvan lähde: http://search.proquest.com/ 17.7.2013

RSS-syöte (RSS Feed)

Monia säännöllisesti uutta materiaalia tarjoavia sivustoja voi seurata RSS-syötteiden (Really Simple Syndication ta Rich Site Summary) avulla. Tällöin käyttäjän ei tarvitse itse tarkkailla sivujen päivittymistä vaan hän voi saada tiedon www-sivuilla tapahtuneista muutoksista automaattisesti esimerkiksi koneensa selainohjelmaan.

RSS-syöte syntyy, kun tiedon tarjoaja koodaa sivunsa sisällön perinteisen tekstin lisäksi RSS-koodilla, joka on eräs rakenteisen XML-kielen laji. Syötteen tilaaja tarvitsee koodatun tekstin lukemista varten lukijan tai lukuohjelman.

Lukijat

RSS-sisällön vastaanottajalla tulee olla käytössään selainpohjainen lukija tai erillinen koneelle asennettava RSS-lukuohjelma. Lukuohjelmia voi ladata verkosta, ja niitä on sekä ilmaisia että maksullisia. Webin kautta käytettävät lukijat eivät ole konesidonnaisia. Lukijaa voi käyttää miltä tahansa koneelta kirjautumalla sisään palveluun. Yleisimpien selaimien uusimmat versiot voivat toimia RSS-lukijana ( esimerkiksi Internet Explorer, Firefox, Opera, Safari).

RSS-syötteen voi tilata myös joihinkin sähköpostiohjelmiin. Lisäksi monien web-palveluiden personoidut etusivut (esim. Netvibes) ja sivupalkit voi asettaa lukemaan RSS-syötteitä.

Käyttö

RSS-palvelun merkkinä on usein valko-oranssi RSS-symboli tai -kuvake.

  • Uusi symboli
  • Vanhemmat syötesymbolit
    Painike voi olla joko sivun sisällössä tai selaimen osoitepalkin oikeassa reunassa. Tilauspainike saattaa olla myös tekstissä tekstilinkkinä. Yksinkertaisimmillaan RSS-palvelu otetaan käyttöön napsauttamalla RSS-painiketta, jolloin RSS-syötteen osoite kopioituu automaattisesti selaimen lukijaan. Palvelu saattaa tarjota ehdolle muita lukijoita, joista voi valita mieleisensä. Syötteen url-osoitteen voi myös siirtää käsin johonkin muuhun lukuohjelmaan.
    Syötteet voi myös kerätä linkkilistaksi www-sivuille esim. käyttämällä iframe-koodia tai vaikkapa Del.icio.us-palvelun avulla. Tällöin kannattaa kuitenkin tutustua alkuperäisen RSS-palvelun tuottajan käyttölupaehtoihin.

Esimerkkejä käyttökohteista

Lehtitietokannat

Monien lehtitietokantojen uutuuksia voi seurata RSS-otsikkosyötetoiminnolla (EbscoHost, Elsevier ScienceDirect, Blackwell Synergy). RSS-mahdollisuuden voi tarkistaa tietokannan sivuilta.

Viitetietokannat

Viitetietokannoissa on yleensä mahdollista saada RSS-syötteiden avulla hakujen uusimmat osumat tai kirjoittajien uusimmat julkaisut. Joissakin tietokannoissa RSS-syötteitä voi käyttää halutun julkaisun tai kirjoittajan uusimpien viittausten seuraamiseen.

Kuvan lähde: http://web.ebscohost.com/ 17.7.2013

RefWorks

Myös RefWorks voi toimia RSS-syötteiden lukuohjelmana. Useista viitetietokannoista voi tilata RSS-syötteitä suoraan RefWorks-ohjelmaan. RSS-kuvakkeen www-osoite kopioidaan ja tallennetaan RefWorks-ohjelmaan RSS Feed -toiminnon kautta. Syötteitä voi seurata halutessaan, ja linkkiä klikkaamalla saa näkyviin edellisen kerran jälkeen ilmestyneet viitteet.

Mukautetut kotisivut

Mukautetut tai personoidut kotisivut antavat mahdollisuuden tehdä selaimeen omiin tarpeisiin räätälöidyn henkilökohtaisen sivun, jolle voi koota itselle keskeisiä asioita ja seurannan kohteita.

Mukautetuille kotisivuille on mahdollista kerätä mm. omia RSS-syötteitä haluamiinsa palveluihin. Sivuille voi koota esimerkiksi omaan tutkimusaiheeseensa liittyvää uutuusseurantaa, syötteitä alan lehtien uusiin artikkeleihin, alan blogeihin, podcastingeihin jne. Lisäksi voi koota muuta mielenkiintoista kuten uutissyötteitä, säätietoja, valuuttamuuntimia, sosiaalisen webin työkaluja jne. Yleensä mukautettujen kotisivujen tarjoajat ovat keränneet myös valmiita syötelistoja tai -hakemistoja, joista voi valita itselleen tarpeelliset.

Verkosta löytyy varsin runsaasti mukautettujen kotisivujen tarjoajia. Oman personoidun sivun käyttöön saamiseksi täytyy yleensä rekisteröityä tai luoda tili ja kirjautua. Myös jotkut selaimet tarjoavat mahdollisuutta aloitussivun räätälöintiin. 

Netvibes tarjoaa helposti räätälöitävän alustan henkilökohtaiselle kotisivulle. Esimerkissä Netvibesiin on tehty oma kotisivu, jonka ensimmäiselle näytölle on koottu oman tutkimusaiheen kannalta keskeistä seurattavaa kuten  RSS-syötteitä alan lehtien uusiin artikkeleihin. Toisen sarakkeen RSS-syötteillä seurataan oman tiedonhaun saamia uusia osumia ja mielenkiintoisen artikkelin saamia uusia viittauksia ScienceDirect-tietokannasta. Lisäksi sivulle on koottu linkkejä mm. tuleviin konferensseihin. Toisille välilehdille on kerätty muita mielenkiinnon kohteita kuten patentteja, säätietoja, facebook ym. Kuvan lähde: Netvibes <http://www.netvibes.com/> 22.8.2008

Podcasting

Podcast tarkoittaa verkossa jaeltavaa mp3-äänitiedostoa, jonka voi tilata myös RSS- tai Atom-syötteenä omalle koneelle tai kannettavaan soittimeen ja kuunnella koska tahansa. Podcasting on puolestaan podcastien tekemistä, jakamista ja kuuntelemista. Niiden kuuntelemiseen soveltuu mikä tahansa musiikin toistamiseen soveltuva ohjelma tai kannettava soitin.  

Podcastien avulla tavoittaa verkossa helposti suuria kuuntelijamääriä. Niitä on tarjolla lähes mistä aiheesta tahansa. Myös tieteellisillä lehdillä on kotisivuillaan podcasting-tiedostoja oman alansa ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi Nature-lehdellä on podcast-palvelu, jossa joka viikko julkaistaan äänitiedostona uusimman numeron aiheita käsitteleviä uutisia ja haastatteluja.

Konferenssien kotisivuilta pystyy tilaamaan podcasteja mm. esityksistä.
http://www.internationalonlineconference.org/category/podcasts

Podcastien lataaminen

MP3-tiedostona

Tiedostoja voi ladata suoraan mp3-muodossa verkkosivuilta. Tällöin on syytä huomioida, että näin saa tallennettua vain tuoreimman tiedoston, ei esimerkiksi kaikkia ohjelman jaksoja tai tiedoston päivityksiä.

RSS- tai Atom-syötteenä

Syötteen avulla voi tilata itselleen äänitiedoston latautumaan automaattisesti sitä mukaa kun sitä päivitetään.

Ohjelmien  avulla

Podcast-ohjelmien vastaanottoon on tarjolla useita erilaisia ilmaisia ohjelmia kuten Juice tai iTunes. Syötteenlukijat ja ohjelmat tarkistavat määräajoin onko tilattu syöte päivittynyt. Ne osaavat ladata uuden tiedoston automaattisesti ja ilmoittavat siitä käyttäjälle.

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000