Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi: Web of Science

Katso myös

Web of Science

WoS:n hakuominaisuuksia

WoS:n hakuominaisuudet ovat erittäin monipuoliset. Käyttäjä voi valita perushaun, haun tekijän nimellä, haun viitetietojen perusteella (cited reference search) tai tarkennetun haun. Tarkennettu haku mahdollistaa haun kohdistamisen haluttuun kenttään hyvinkin tarkasti.

Kuvassa WoS:n hakusivu. Kuvan lähde Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 8.8.2014
 

Kuvassa WoS:n tarkennetun haun lomake. Kuvan lähde Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 8.8.2014

Web of Science quick reference card - WoS:n pikaohje.

Quick tour of the new Web of Science  - Tutustu WoS:iin (video 5,37 min)

Web of Science search tips - WoS hakuominaisuuksia (video 6,19 min)

WoS viittaustietojen lähteenä

Thomson Reutersin tuottama Web of Science on Scopuksen ohella tärkein viittaustietoja sisältävä tietokanta erityisesti lääketieteessä ja luonnontieteissä. WoS sisältää viittaustietoja pitkältä aikaväliltä, aina 1900-luvun alkupuolelta lähtien. WoS:ssa on myös  viittaustietokannoista vähiten virheitä.

Lehden Impact Factor -arvo lasketaan WoS:n viittaustietojen perusteella. Impact Factoreita voi hakea Journal Citation Reports-tietokannasta.

Citation report and the H-index. Video tutorial.  Viittausraportti ja H-indeksi (video 6,09 min)
 

Web of Sciencen kohdalla kannattaa huomioida tekijän sijoittuminen tekijälistauksessa. Jos tekijä on merkitty vasta toisena, kolmantena tai jäljempänä, ei tekijän saamat viittaukset löydy vuotta 1988 vanhemmista viittauksista, ellei kyseinen julkaisu kuulu Web of Sciencen seuraamiin lehtiin. Tällöin viittaukset löytyvät ainoastaan, jos tietää kyseisen julkaisun ensimmäisen tekijän ja hakee tämän avulla.

Cited reference search
Hakutoimintoa on suositeltavaa käyttää, kun halutaan varmistaa artikkelin saamien viittausten löytyminen kattavasti. Viittaustiedot eivät ole sidoksissa Oulun yliopiston kirjaston tietokantatilaukseen vaan myös tieto vanhemmista viittauksista käy ilmi. Cited reference search -toiminto löytää viittaukset kattavammin kuin esim. haku tekijän nimellä sillä tulosjoukossa näkyvät myös niiden artikkeleiden tiedot, jotka eivät ole varsinaisina tietueina WoS:ssa.

 

Kuvassa on haettu artikkelin Russ G.R., McCook L.J. (1999). Potential effects of a cyclone on benthic algal production and yield to grazers on coral reefs across the central Great Barrier Reef. Journal of Experimental Marine Biology and Ecology, 235 (2), 237-254  saamia viittauksia.  Hakuehdoiksi annettiin ensimmäisen tekijän ja lehden nimi hyödyntäen cited reference search -hakulomakkeen indeksejä. Kuvan lähde Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 8.8.2014


Viittausten visualisointi WoS:ssa

Artikkelin saamista viittauksista voi luoda visuaalisen kuvan.
Kuvan lähde Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 8.8.2014

Viitteiden käsittely ja analysointi WoS:ssa

WoS:ssa olevat viitteiden analysointimahdollisuudet ovat hyödyllisiä etsittäessä esim. mahdollisia tutkimuskumppaneita. Tulokset on mahdollista viedä exceliin mahdollista jatkokäsittelyä varten.

 

Kuvat yllä: Tulosjoukosta voi saada erilaisia analyyseja kuten esimerkiksi  yhteystietoanalyysin (kirjoittajien organisaatiot).
Kuvan lähde: Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 8.8.2014

WoS:n alert-toiminnot

Viittaushälytys - citation alert
Viittaushälytyksen luominen edellyttää tilausta WoS-core collectioniin. Tilattuaan hälytyksen  käyttäjä saa sähköpostiinsa tiedon aina, kun joku viittaa artikkeliin.

Kuva esittää lähtökohdan viittausanalyysin tekemiselle. Kuvan lähde: Web of Science (Thomson Reuters). Viitattu 11.8.2014

Aiheenmukainen jatkuva seuranta ja haun tallentaminen
Aiheenmukainen hälytys edellyttää rekisteröitymistä tietokantaan.  Katso video Saving search histories
and creating email alerts
.
 

Linkkejä muihin Thomson Reutersin tuotteisiin

Viittaustietokantojen vertailua

Tärkeimmät viittaustietoja sisältävät tietokannat ovat monitieteelliset Thomson Reutersin tuottama Web of Science (WoS) ja  Elsevierin tuottama Scopus. Viittauksia voi hakea myös vapaasti saatavasta Google Scholarista (GS) kunhan muistaa sen rajoitukset. Viittausten määrää tutkittaessa kannattaa käyttää useampaa tietokantaa ja/tai palvelua. GS:n viittaustiedot sisältävät paljon myös ei-tieteellisiä viittauksia, joten viittausmäärät voivat näin ollen poiketa suuresti WoS:n ja Scopuksen viittausmääristä.

Edellisten lisäksi muutamat alakohtaiset tietokannat, kuten Chemical Abstracts (SciFinder), CiteSeerX ja MathSciNet, sisältävät viittaustietoja.

Lisätietoa arvioinnin työkaluista.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kolmen suurimman monialaisen viittaustietokannan ominaisuuksista

Ominaisuus

Web of Science (lisätietoa)

Scopus (lisätietoa)

Google Scholar (lisätietoa)

Saatavuus

maksullinen

maksullinen

vapaasti käytettävä

Lehtien lukumäärä

yli 12000 vertaisarvioitua lehteä

yli 21000 vertaisarvioitua lehteä, myös "Articles-in-press"

ei julkinen

Muu sisältö

konferenssijulkaisuja

konferenssijulkaisuja, ammattilehtiä, patentteja ja kirjoja

myös kirjoja, preprinttejä, opinnäytteitä, ppt-esityksiä, www-sivuja

Keskeisimmät alat

luonnontieteet, lääketiede, tekniikka, yhteiskuntatieteet, taiteet ja humanistiset tieteet

luonnontieteet, tekniikka, terveystieteet, yhteiskuntatieteet, taiteet ja humanistiset tieteet

ei julkinen

Ajallinen kattavuus

vuodesta 1900 lähtien (Science), vuodesta 1956 (Social Sciences) ja 1975 (Arts and Humanities), aineisto saatavissa Oulun yliopistossa vuodesta 1975 lähtien

kattavuus vaihtelee, osa lehdistä 1800-luvulle asti, viitteissä lähdetiedot 1996 lähtien

ei julkinen

Päivitys

viikoittain

päivittäin

ei julkinen, noin kuukausittain

Kokoelmapolitiikka

julkinen

julkinen

ei julkinen, sopimus useimpien merkittävien kustantajien kanssa

Viittausanalyysi

Citation Report -työkalu

View citation overview -työkalu:
- tekijälle
- julkaisulle
- affiliaatiolle

hakutulosten yhteydessä Cited by -linkki, josta saa julkaisuun viittaavat julkaisut

Viittaustietojen ajallinen kattavuus

vuodesta 1900 lähtien (Science), vuodesta 1956 (Social Sciences) ja 1975 (Arts and Humanities), viittausten lkm saatavana koko ajalta, mutta viittaavat artikkelit saatavana Oulun yliopistossa vuodesta 1975 lähtien

vuodesta 1996 lähtien

ei julkinen

  Web of Science Scopus Google Scholar
Indikaattoreita

Journal Citation Reports:
- Article Influence (AI)
- Eigenfactor
- H-indeksi
- Immediacy Index
- Impact Factor (IF)
 

- H-indeksi
- Raw impact per publication (RIPP)
- SCImago Journal Rank (SJR)
- Source normalized impact per paper (SNIP)
- Field-Weighted Citation Impact 

- H-indeksi
- i10-indeksi
 

Dataa hyödyntäviä työkaluja - Journal Citation Reports
- Eigenfactor
- ScienceWatch 
- Scival
- SCImago Journal and Country Rank
- CWTS Journal Indicators   
- Publish or Perish 
Dataa hyödyntäviä rankingeja

- Shanghai Ranking eli Academic Ranking of World Universities (ARWU)
- National Taiwan University Ranking (NTU)
- University Ranking by Academic Performance (URAP)
- U.S. News & World Report's Best Global Universities Rankings
- CWTS Leiden Ranking
- U-Multirank

- Suomen Akatemian Tieteen tila -raportit

- Times Higher Education World University Rankings
- QS World University Rankings
- Webometrics
 

- Webometrics (GS-profiilien määrä)
 
Tutkijaprofiili ResearcherID   
 
Scopus Author Identifier
- myös Scopus Affiliation Identifier  
Google Scholar Profile  

 


Viittausanalyysin kannalta keskeistä on tietokannan kattavuus viittaustietojen suhteen. Tietokantojen käyttökelpoisuuteen viittausanalyysissä vaikuttavat tietokantojen haku-, selailu- ja analysointimahdollisuuksien lisäksi monet metodologiset ja tekniset ongelmat, kuten tietokantojen sisällön rajoitukset, virheelliset ja puuttuvat tiedot.

Sekä Web of Science että Scopus sisältävät artikkelien viittaustiedot ja viittaavien artikkelien bibliografiset tiedot.

Web of Science -tietokannasta on saatavissa useita eri versioita. Tilaava organisaatio voi valita, mitkä viittaustietokannat ja millaisen ajallisen kattavuuden se sisällyttää tilaukseensa. Artikkelin saamien viittausten lukumäärä on kuitenkin riippumaton tilauksen laajuudesta.

Scopus sisältää kattavat viittaustiedot vuodesta 1996 lähtien. Scopuksen sisällössä voi lehtien kohdalla olla aukkoja, jolloin lehteä ei ole indeksoitu tietokantaan.

Google Scholar ei anna mitään tietoja sisällöstään ja sen sisältö ei ilmeisesti ole yhtä kattava kaikkien tieteenalojen osalta. Lisäksi  sisältö on heikko vanhemman kirjallisuuden osalta. Google Scholar sisältää lisäksi ei-tieteellistä aineistoa ja ei-tieteellisiä viittauksia.

Web of Science ja Scopus -tietokannat poikkeavat toisistaan sen suhteen, kuinka suuri osa niiden sisältämistä viitteistä sisältää viittaustiedot. Alla olevissa kuvissa näkyvät näiden tietokantojen viittaustiedot sisältävien viitteiden osuudet.

Viittaustiedot sisältävien viitteiden osuus Web of Science --tietokannan kaikista viitteistä. Harmaa alue = vuosittainen kaikkien viitteiden lukumäärä, musta alue = vuosittainen viittaustiedot sisältävien viitteiden lukumäärä.
Kuvan lähde: Jacso 2008: The pros and cons of computing the h-index using Web of Science. DOI 10.1108/14684520810914043. 16.12.2010.

Viittaustiedot sisältävien viitteiden osuus Scopus --tietokannan kaikista viitteistä. Harmaa alue = vuosittainen kaikkien viitteiden lukumäärä, musta alue = vuosittainen viittaustiedot sisältävien viitteiden lukumäärä.
Kuvan lähde: Jacso 2008: The pros and cons of computing the h-index using Web of Science. DOI 10.1108/14684520810914043. 16.12.2010.

Web of Science ja ResearcherID

http://www.researcherid.com/

ResearcherID-palvelussa tutkija voi ylläpitää julkaisuluetteloaan, liittää profiiliinsa tiedot niistä instituutioista, joissa hän on työskennellyt sekä seurata Web of Science -tietokannasta tulevia viittaustietojaan ja h-indeksiään. Oman profiilin luominen vaatii rekisteröitymisen ResearcherID-palveluun. Julkaisutiedot eivät päivity automaattisesti vaan niitä täytyy ylläpitää itse kytkemällä uudet julkaisut omaan profiiliinsa.

Julkaisujen lisäksi omista artikkeleista näkyvät myös ajantasaiset Web of Science -tietokannasta saadut viittaustiedot.
Kuvan lähde: ResearcherID 31.10.2014

 

ResearcherID -palvelu on kytketty Web of Science tietokantaan, josta julkaisujen liittäminen omaan profiiliin on helppoa. Julkaisuja voi liittää RIS-formaatissa myös muista tietokannoista tai viitteidenhallintaohjelmista. ResearcherID tilinsä voi myös kytkeä ORCID:iin, joilloin julkiaisu- ja profiilitiedot siirtyvät näiden kahden järjestelmän välillä.

Web of Science -tietokannasta löytyneiden artikkelien liittäminen omaan ResearcherID-profiiliin.
Kuvan lähde: Web of Science 18.11.2014

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000