Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi: - Journal Impact Factor, IF

Journal Impact Factor, IF

Lehden Impact Factor kertoo, kuinka usein keskimäärin lehden kahden edeltävän vuoden aikana julkaisemiin artikkeleihin on viitattu (Web of Science -tietokantaan kuuluvissa lehdissä) lehden IF-arvon laskentavuotena julkaistuissa artikkeleissa. Thomson Reuters julkaisee Web of Science -tietokantaan kuuluvien lehtien IF-arvot vuosittain Journal Citation Reportsissa.

IF-arvon laskeminen

IF-arvo lehdelle lasketaan jakamalla lehdessä kahtena laskentavuotta edeltävänä vuotena julkaistuihin artikkeleihin laskentavuonna kohdistuneiden viittausten lukumäärä C lehdessä tänä aikana julkaistujen artikkelien kokonaislukumäärällä P.     JIFj = C ⁄ P

Lehden Impact Factor -arvon laskeminen kaavakuvana.

Artikkelien kokonaislukumäärään ei lasketa pääkirjoituksia, haastatteluja, mielipidekirjoituksia, uutisia ja vastaavia (front matter), vaan ainoastaan varsinaiset artikkelit ja review-artikkelit (citable articles). Kuitenkin viittausten kokonaislukumäärään lasketaan mukaan kaikki lehden saamat viittaukset, myös muiden kuin varsinaisten artikkelien saamat viittaukset. Lehden muihin osiin kuin artikkeleihin viitataan kuitenkin harvoin, eikä niiden mukanaolo viittausten kokonaislukumäärässä yleensä merkittävästi vaikuta lehden IF-arvoihin. Lehden viittausten kokonaislukumäärään lasketaan mukaan myös lehdensisäiset viittaukset (self-citations). Journal Citation Reports julkaisee kuitenkin myös lehden IF-arvon ilman lehden itseviittauksia.

Kahden vuoden tarkastelujakso on kompromissi, koska vain yhden vuoden viittausten perusteella lasketut arvot suosisivat entistä enemmän nopeasti kehittyvien alojen lehtiä ja tarkastelujakson pidentäminen taas heikentäisi IF-arvojen ajankohtaisuutta.

Esimerkki lehden IF-arvon laskemisesta. Kuvassa on laskettu Cell-lehden vuoden 2007 IF-arvo.
Kuvan lähde: Journal Citation Reports (Thomson Reuters)<http://www.isiknowledge.com/> 2.4.2009

IF-arvoon vaikuttavia tekijöitä

  • IF on suhteellisen riippumaton arvioitavien lehtien koosta (lehden julkaisemien artikkelien lukumäärästä), koska se on suhteellinen mittaluku. Kuitenkin paljon artikkeleita julkaisevien lehtien IF-arvo on yleensä korkeampi kuin vähän artikkeleita julkaisevien, koska ne todennäköisesti sisältävät hyvin paljon viittauksia saavia artikkeleita. Äkilliset muutokset lehden koossa voivat vaikuttaa sen IF-arvoon. Jos julkaistavien artikkelien lukumäärä äkillisesti vähenee, voi se tilapäisesti nostaa lehden IF-arvoa.
  • Tiedeyhteisön suuruus, johon tietty lehti kuuluu, ei juuri vaikuta sen IF-arvoon, koska vaikka suuri määrä tutkijoita tuottaa paljon viittauksia, jakaantuvat ne myös suureen määrään artikkeleita.
  • Koska IF-arvo lasketaan vain viittausten perusteella, se arvioi lehden laatua vain julkaisevien ja viittauksia tuottavien tutkijoiden osalta. Se ei ota huomioon lehden muunlaista käyttöä, kuten pelkkää lukemista, mikä voi joidenkin lehtien kohdalla olla merkittävää. Esimerkiksi osa lääketieteen lehdistä on sellaisia, että niitä luetaan paljon, mutta niihin ei viitata kovin usein. Näiden lehtien lukijat ovat pääosin kliinikoita, jotka julkaisevat harvoin. Lääketieteen lehdillä onkin havaittu korkeampi korrelaatio julkaisevien tutkijoiden tekemän subjektiivisen lehtien laadun arvioinnin ja IF:n välillä kuin kliinikoiden tekemän arvioinnin ja IF:n välillä. Ero selittyy sillä, että ensiksi mainittu ryhmä tuottaa itse viittauksia, joihin IF-arvo perustuu. IF sopiikin kuvaamaan paremmin toisten alojen lehtien laatua kuin toisten.
  • Erityyppisiä artikkeleita julkaisevien lehtien saamien viittausten lukumäärät vaihtelevat. Esimerkiksi paljon review-artikkeleita julkaisevat lehdet saavat paljon viittauksia. Lehden IF-arvo voi nousta tilapäisesti, jos se julkaisee jonakin vuonna tavallista enemmän review-artikkeleita.
  • Viittaukset jakaantuvat epätasaisesti tietyn alan sisällä. Viittausten jakaantuminen noudattaa usein 80/20 -ilmiötä, jonka mukaan 20 % artikkeleista saa 80 % viittauksista. Laajoilla aloilla on kuitenkin todennäköisesti enemmän hyvin paljon viittauksia saavia artikkeleita kuin suppeilla aloilla.
  • Lehden nimen muuttuessa sille ei ensimmäisenä vuonna lasketa IF-arvoa, koska tarvittavat viittaustiedot kahdelta edeltävältä vuodelta puuttuvat. Sama koskee tietokantaan otettuja uusia lehtiä.

IF-arvon luotettavuus

Lehtien IF-arvot vaihtelevat ajan myötä ja osa vaihtelusta on satunnaista. Useimmat lehdet saavat melko alhaisia IF-arvoja, ja hyvin korkeita arvoja on vain harvoilla lehdillä. Korkeiden IF-arvojen satunnaisvaihtelu on vähäistä, eikä se juuri vaikuta lehden ranking-sijoitukseen. Alhaiset IF-arvot taas vaihtelevat enemmän satunnaisesti ja niiden muutokset voivat muuttaa lehden ranking-sijoitusta paljonkin.

Impact Factoriin liittyvää kritiikkiä

  • IF-arvon laskemisessa kaikki artikkelin saamat viittaukset katsotaan samanarvoisiksi riippumatta siitä, missä lehdissä viittaavat artikkelit on julkaistu.
  • Eri tieteenalojen erilaisia viittauskäytäntöjä ei oteta huomioon, mikä estää eri tieteenalojen välisen vertailun. IF sopii parhaiten luonnontieteisiin ja lääketieteeseen.
  • IF ei ota huomioon viittauskontekstia eli sitä, missä mielessä artikkeliin on viitattu. Viittaus ei aina ole merkki arvostuksesta, vaan artikkeleihin viitataan monesta eri syystä, esimerkiksi virheellisten tulosten takia.
  • Viittaukset otetaan huomioon vain kahden vuoden ajalta artikkelin julkaisemisen jälkeen.
  • Artikkelien saamat viittaukset lasketaan vain Thomson Reutersin tietokantaan kuuluvista lehdistä.
  • Muissa julkaisuissa kuin lehdissä olevia viittauksia ei lasketa.
  • Lehtijoukko, jolle IF-arvo lasketaan, on melko suppea ja vaihtelee eri aikoina, koska Thomson Reuters pyrkii keskittymään keskeisimpiin ja tasokkaimpiin lehtiin.
  • Tietokantaan valitut lehdet painottuvat englanninkielisiin ja muunkieliset lehdet sekä kehitysmaissa julkaistavat lehdet ovat aliedustettuina.
  • Lehden sisäiset viittaukset (self-citations) ovat mukana viittausten kokonaismäärässä. Korkea lehden sisäisten viittausten määrä kertoo lehden heikosta näkyvyydestä ja siitä, että lehden edustama tieteenala on muista aloista eristynyt. Thomson Reuters kuitenkin tarkkailee lehden sisäisten viittausten määrää valitessaan lehtiä tietokantaansa. Myös artikkelin kirjoittajien omiin töihinsä viittaamiset ovat mukana. Yhden artikkelin sisältämiä useita viittauksia samaan artikkeliin ei lasketa useaan kertaan. JCR:sta on saatavissa myös lehden IF-arvo ilman lehden itseviittauksia.
  • Viittausten rekisteröimisessä tapahtuu melko paljon esimerkiksi nimien kirjoitusasun vaihtelusta, kielestä ja lehtien numeroinnista johtuvia virheitä. Keskimäärin 7 % ja enimmillään jopa 25 - 30 % viittauksista voi puuttua.
  • IF:n avulla arvioidaan usein yksittäisen artikkelin vaikuttavuutta, vaikka todellisuudessa on hyvin vähän korrelaatiota yksittäisen artikkelin ja sen julkaisseen lehden IF:n välillä. Lehden IF määräytyy yksittäisten artikkelien saamien viittausten mukaan, eikä päinvastoin. Lehden IF määräytyy pääasiassa siinä julkaistun muutaman paljon viittauksia saaneen artikkelin mukaan, joten lehden eri artikkelien viittausmäärät voivat poiketa paljonkin toisistaan.
  • IF-arvoa käytetään väärin arvioimaan yksittäisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien tasoa.
  • Tutkijat pyrkivät julkaisemaan korkean IF-arvon saaneissa lehdissä, vaikka joskus olisi tarkoituksenmukaisempaa julkaista esimerkiksi juuri artikkelin aihetta vastaavassa lehdessä.
  • Liiallinen keskittyminen IF-arvon kasvattamiseen voi johtaa vääristymiin lehtien julkaisupolitiikassa ja tieteenalojen rahoituksesta päätettäessä. Lehdet voivat esimerkiksi ryhtyä julkaisemaan enemmän review-artikkeleita, koska niihin yleensä viitataan paljon. Thomson Reuters määrittelee review-artikkeleiksi sellaiset artikkelit, joissa on viitattu yli sataan lähteeseen, joiden otsikossa on sanat review tai overview ja artiikkelit, jotka ilmestyvät lehden review-osiossa.

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000