Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Julkaisutyypit

Julkaisutyypit

Tiedonlähteiden valinta riippuu tiedontarpeesta. Erityyppiset julkaisut sisältävät erilaista informaatiota tai se esitetään eri tavalla, yleensä kohderyhmää ajatellen. Tiedonjulkistamisajankohta vaihtelee julkaisutyypeittäin.

Aikajanalla luetellaan eri julkaisutyypit tiedon julkistamisnopeuden mukaan:

Julkaisutyypit: aikajana

 

Sosiaalinen media ja web-sivut

Web-sivut voivat olla sosiaalisen median palveluissa olevia profiileja tai henkilöiden, yritysten, organisaatioiden, instituutioiden ja hallintoelimien kotisivuja. Sosiaalista mediaa ja verkkosivuja hyödynnetään muun muassa tiedon jakamisessa ja liiketoiminnassa. Ne voivat sisältää lisämateriaalia painettuihin aineistoihin tai tv- ja radio-ohjelmiin, uutisiin jne.

Sosiaalisen median kautta tieto välittyy usein lähes reaaliaikaisesti. Tutkijat, tutkimusryhmät ja organisaatiot voivat hyödyntää viestinnässään monia erilaisia palveluita, kuten Twitter, LinkedIn ja Facebook. Myös monet lehdet ja kustantajat käyttävät samoja välineitä omassa toiminnassaan. Perinteistenkin verkkosivujen kautta voidaan tiedottaa tapahtumista välittömästi tapahtumahetkellä, ja ne voivat olla siten ajantasaisia. 

Näiden lisäksi on olemassa sivuja, joiden tarkoitus ei ole kertoa tietoa jostain määritetystä asiasta, vaan esimerkiksi koota muiden sivujen tiedot niin, että käyttäjät voivat hakea niitä. Muita verkkosivutyyppejä ovat esimerkiksi portaalit, keskustelupalstat ja blogit.

  • julkaisemisajankohta: tästä hetkestä useisiin vuosiin tapahtumahetkestä
  • kohderyhmä: laaja yleisö, koululaiset, opiskelijat, tutkijat
  • tekijät: yksittäiset henkilöt, yhteisöt, organisaatiot
  • sisältö ja sisällönrakenne: hyvin kirjavaa, tekstiä yleisistä katsauksista yksittäiseen tietoon, kuvaa, ääntä
  • sisällön laajuus: yhdestä sivusta ("näytöstä") useaan sivuun ("näyttöön"), jotka saattavat sisältää eri määrän linkkejä
  • sisällön näkökulma: vaihtelee sivun luonteen mukaan tieteellisestä viihteeseen

www-sivut

Kuvan lähteet: Kalevan verkkopalvelu <http://www.kaleva.fi>, Yle:n verkkopalvelu <https://yle.fi/>, Oulun yliopiston kotisivu <http://www.oulu.fi/yliopisto>, CNN verkkopalvelu <http://edition.cnn.com> 3.7.2017.

Twitter esimerkki

Twitter on uutisia sisältävä sosiaalisen median palvelu. Kuvan lähde: Science News (@ScienceNews) <https://twitter.com/sciencenews>7.4.2017.

Sanomalehdet

Sanomalehti on julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti, on maksullinen ja voidaan julkaista paperiversion lisäksi myös internetissä näköislehtenä (digilehti). Se sisältää uutisia sekä selostavia ja kommentoivia kirjoituksia yhteiskunnan eri aloilta. Pääaineistoa ovat ajankohtaiset tapahtumat ja katsaukset, mutta näiden ohella ne sisältävät myös kulttuuri-, urheilu-, ajanviete- sekä muuta aineistoa. Sanomalehdet ovat levikiltään valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia.

  • julkaisemisajankohta ja ilmestymistiheys: uutisoi päivän tapahtumista viikon aikana tapahtuneisiin asioihin. Ilmestyy päivittäin tai muutamana päivänä viikossa.
  • kohderyhmä: laaja yleisö
  • tekijät: toimittajat, toimituskunta, ulkopuoliset asiantuntijat
  • sisältö ja rakenne: uutiskatsauksista katsausartikkeleihin ja mielipidekirjoituksiin. Artikkelin sisältö vastaa yleensä kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin ja kuinka. Pääkirjoitus on lehden kanta ajankohtaiseen asiaan. Jutut eivät sisällä lähdeluetteloa.
  • artikkelin laajuus: vaihtelee
  • sisällön näkökulma: riippuu mm. lehden alueellisesta luonteesta tai poliittisesta sidonnaisuudesta
  • kustantaja/julkaisija: kaupallinen kustantaja, poliittinen puolue

Kuvan lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot <http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti>, 10.2.2017

Kokousjulkaisut

Kokousjulkaisulla tarkoitetaan julkaisua, jossa tieteellisten kongressien, konferenssien, symposiumien, seminaarien, workshopien yms. kokouksien ja koulutustapahtumien esitelmät julkaistaan. Julkaisussa on tietyn kokouksen suulliset esitykset tai keskustelut kokonaisina tai tiivistelminä. Ne voivat ilmestyä kirjana tai jonkin aikakauslehden erikoisnumerona (supplement). Nimenä on usein Proceedings of the International Congress/Conference/ Symposium/Colloquium/Meeting of...

  • julkaisemisajankohta: julkaistaan joko ennen kokousta tai sen jälkeen. Ennen kokousta julkaistut artikkelit käyvät usein läpi arvioinnin (referee).
  • kohderyhmä: kokouksen osallistujat, tutkijat, asiantuntijat, asiaa harrastavat
  • sisällön luonne: uudet tutkimustulokset, löydöt, keksinnöt
  • tekijät: tutkijat, esitelmän pitäjät
  • sisältö ja rakenne: tiivistelmiä, kokousartikkeleita
  • artikkelin laajuus: tiivistelmä on hyvin lyhyt, artikkeli voi olla useita sivuja
  • kustantaja/julkaisija: tieteelliset seurat, organisaatiot, kaupalliset kustantajat

Konferenssijulkaisut

Kuvan lähteet: Sixth International Conference on 3-D Digital Imaging and Modeling <http://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=4296727>, Proceedings of Symposia in Applied Mathematics <http://bookstore.ams.org/PSAPM> 4.7.2017

Aikakauslehdet

Aikakauslehdet ovat säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja, joiden artikkelit voivat olla sisällöltään yleistajuisia, tieteellistä tietoa sisältäviä, poliittisia katsauksia ja talous- tai kuluttajatietoa sisältäviä, mutta myös harrastuksiin liittyviä asioita sisältäviä. Ne voivat olla kooltaan ja painopaperiltaan vaihtelevia tai ne voivat olla pelkästään verkkojulkaisuja.

  • julkaisemisajankohta ja ilmestymistiheys: viikosta kuukauteen tapahtuma-ajankohdasta. Ilmestyy vähintään neljä kertaa kalenterivuoden aikana.
  • kohderyhmä: laaja yleisö, asiaa harrastavat
  • tekijät: toimittajat, asiantuntijat, asiaa harrastavat
  • sisältö ja rakenne: yleiskatsauksia, yhteenvetoja, analyyttisempia kuin sanomalehdet. Vastaa kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin ja kuinka; voi sisältää myös analyyttisen kysymyksen miksi. Lehdestä riippuen juttuun voi sisältyä lähdetietoja.
  • artikkelin laajuus: yhdestä sivusta useaan sivuun
  • kustantaja/julkaisija: kaupallinen kustantaja, seurat, yhdistykset, organisaatiot

Tieteelliset aikakauslehdet

Tieteelliset aikakauslehdet ovat tärkein tieteellisten tulosten ja havaintojen julkaisukanavista. Laadun takeena monissa tieteellisissä lehdissä on käytössä arviointimenettely, jossa saman alan asiantuntijat arvioivat artikkelin sisältöä ja julkaisukelpoisuutta. Arviointia kutsutaan referee- tai peer review -käytännöksi, ja siitä syystä tällaisia lehtiä kutsutaan refereelehdiksi. Lehdet ilmestyvät joko säännöllisesti kuukausittain tai neljännesvuosittain tai sitten epäsäännöllisesti, mutta kuitenkin jatkuvasti. Lehtien artikkelit noudattavat sovittua rakennetta ja ne alkavat usein tiivistelmällä eli abstraktilla (abstract).  Lehtien artikkelit sisältävät riittävästi informaatiota, jotta artikkelissa kerrottu tutkimus voidaan toistaa.

  • julkaisemisajankohta: kuukausia
  • kohderyhmä: tutkijat, asiantuntijat ja opiskelijat
  • sisällön luonne: sisältää tutkimustulokset, teoreettinen
  • tekijät: tutkijat, asiantuntijat
  • sisältö ja rakenne: yksityiskohtia tutkimuksista, tutkimustuloksia, tilastotietoa, taulukoita, analyyseja, lähdeluetteloita
  • artikkelin laajuus: useita sivuja, tavallisesti yli 5 sivua
  • sisällön näkökulma: edustaa sen hetkistä, objektiivista/neutraalia näkemystä, esitetään tieteen kielellä, usein tieteellisten seurojen tukemia
  • kustantaja/julkaisija: tieteelliset seurat ja kaupalliset kustantajat

Tieteelliset aikakauslehdet

Kuvan lähteet: IChemE (Education for Chemical Engineers) <http://www.ece.ichemejournals.com/>, Nature <http://www.nature.com>, IEEE Xplore (IEEE Journal of Biomedical and Health Informatics) <http://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=7963899> 4.7.2017

Artikkelityypit

Tieteelliset aikakauslehdet sisältävät monenlaista aineistoa, riippuen tieteenalasta. Sisältö määrittää, missä muodossa artikkelit julkaistaan. Käsitteistö ja määritelmät vaihtelevat tieteenaloittain ja lehtityypin mukaan. Keskeisimpiä artikkelityyppejä ovat seuraavat:

Artikkeli (articles, full papers) sisältää koko tutkimusraportin. Se on rakenteeltaan tarkoin muotoiltu. Se alkaa usein tiivistelmällä eli abstraktilla (abstract). Johdanto-osassa (introduction) kerrotaan tutkimuksen tausta ja mitä aiheesta tiedetään jo ennalta. Aineisto ja menetelmät (materials and methods) tai kokeet (experimental) -osassa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka ja millä menetelmillä tutkimus on suoritettu. Tulokset ja tulosten tarkastelu (results and discussion) -osassa kuvataan tutkimuksen tulokset ja tehdään johtopäätelmät. Johtopäätökset (conclusion) osassa kootaan yhteen tulosten ja niiden tarkastelun tärkeimmät asiatsekä esitetään usein myös tarpeet jatkotutkimuksia varten. Yhteenveto (summary) on kertaus koko työstä, siinä ei enää viitata lähteisiin eikä tuoda esille yhtään täysin uutta ajatusta. Lähdeluettelo (references) on artikkelin lopussa oleva luettelo, joka sisältää viitetiedot artikkelissa käytetyistä lähteistä. Artikkelin rakenne vaihtelee tieteenalasta ja julkaisusta riippuen.

Katsausartikkelit (reviews, review articles) ovat artikkeleita, joissa esitetään kokoavasti suuri määrä asiaan liittyviä tutkimustuloksia sekä osoitetaan niiden keskeiset linjat ja usein myös tulkitaan ne. Katsausartikkeli ei sisällä uutta alkuperäistä tutkimusta. Artikkelit julkaistaan usein omissa sarjoissa, joiden nimi voi alkaa Review of…, Annual reviews of..., Progress in..., Advances in… Monet review-artikkeleista julkaistaan kuitenkin lehdissä, jotka sisältävät myös alkuperäisiä tieteellisiä artikkeleita.

Lyhyt tiedote (letters, short papers, brief report) on lyhyt kuvaus tärkeästä uudesta havainnosta tai tutkimustuloksesta, ja se on yleensä 4-5 sivun mittainen.

Tiedotteessa (communications tai rapid communications) kerrotaan alustavia tutkimustuloksia tai havaintoja. Myöhemmin aiheesta julkaistaan laajempi artikkeli. Tiedotteella haetaan prioriteettiasema ko. tutkimusaiheeseen.

Suplementti (supplement articles, supporting information) on täydennysartikkeli tai --numero. Se on laaja, jopa satojen sivujen pituinen. Siinä esitetään sellaista aineistoa, jota ei julkaista alkuperäisessä artikkelissa; yleensä numeerista tietoa, tutkimusdataa. Jotkut lehdet julkaisevat suplementin vain elektronisena.

Populaarit vs. tieteelliset aikakauslehdet

 

Populaarit aikakauslehdet

Tieteelliset aikakauslehdet

ulkoasu

houkutteleva ulkoasu, paljon kuvia, ilmoituksia, mainoksia

teoreettisia, sisältävät usein taulukoita ja grafiikkaa, mutta vähän valokuvia

kohderyhmä

laaja lukijakunta

tutkijat, opiskelijat, asiantuntijat

tekijät

toimittajat

alan asiantuntijat

lähteet

sisältää joskus lähdetietoja uusimmista artikkeleista, harvoin kattava lähdeluettelo

artikkelissa käytetyt lähteet ilmoitetaan tarkasti. Ne ovat joko sivun alaviitteinä tai luettelona artikkelin lopussa.

tavoite

jakaa yleistajuista tietoa

raportoi alkuperäisen tutkimuksen tai tieteellisen kokeen

artikkelin hyväksymisprosessi

artikkelin kirjoittaa palkattu toimittaja tai ulkopuolinen asiantuntija, lehden toimituskunta toimittaa ja julkaisee sen

artikkelin kirjoittaa tutkija tai tutkijaryhmä. Artikkeli käy usein läpi tieteellisen arvioinnin eli vertaisarvioinnin (referee tai peer-review) ennen julkaisemista.

Hakuteokset

Tietosanakirja on kirjoitettu, kattava kokoelma tietoa. Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten lääketieteeseen tai tekniikkaan. Jotkut tietosanakirjat keskittyvät tarjoamaan tietoa tietystä kulttuurisesta tai kansallisesta näkökulmasta. Tietosanakirja voi olla järjestetty otsikon mukaan joko aakkosellisesti tai aiheittain. Aakkosellinen järjestys on yleisin varsinkin yleistietosanakirjoissa. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useisiin sivuihin.

Sanakirja on hakuteos, jossa on esitetty määrätavoin valittujen, tavallisesti aakkosten mukaan järjestettyjen sanojen merkitykset (ns. selittävä sanakirja) tai vieraskieliset vastineet (kääntävä sanakirja).

Käsikirja on hakuteos, joka esittää keskeiset tiedot joltakin alalta. Käsikirjat ovat hyödyllisiä faktatiedonlähteitä, joiden avulla voidaan ratkaista käytännön kysymyksiä. Ne voivat sisältää mm. taulukoita, vakioita ja standardeja, ja usein niistä löytyy viitteitä muihin tiedonlähteisiin.

Taulukko on numero- tms. tietojen luettelomainen, tavallisesti monisarakkeinen esitys (esim. matemaattiset taulukot, fysikaaliset ja kemialliset taulukot, tilastot).

  • julkaisemisajankohta: useasta kuukaudesta vuosiin tapahtuma-ajankohdasta
  • kohderyhmä: suuri yleisö, asiantuntijat, tutkijat
  • tekijät: asiantuntijat, tutkijat
  • sisältö ja rakenne: riippuu hakuteoksesta; yleiskatsauksia, tilastotietoja, lukuja, sanan selityksiä
  • laajuus: riippuu hakuteoksesta
  • kustantaja/julkaisija: kaupalliset kustantajat, tieteelliset seurat

Kirjat

Tieteelliset kirjat voivat olla koko tieteenalan tai vain tietyn aihealueen hakuteoksia ja käsikirjoja, yhden tai useamman kirjoittajan kirjoittamia esityksiä tietystä aiheesta, tai ne voivat koostua artikkeleiden joukosta, jonka toimittaja tai toimittajaryhmä on työstänyt kirjaksi.

Kirjoitettu tieteellinen kirja on erillisteos (monografia), jonka on kokonaan kirjoittanut sama tekijä tai tekijäryhmä. Se voi ilmestyä myös osana julkaisusarjaa.

Toimitettu tieteellinen kirja on kirja, jota sama henkilö tai ryhmä ei ole kirjoittanut kokonaan, vaan on koonnut sen useimmiten monelta kirjoittajalta ja tehnyt toimitustyön. Kirjan nimiösivulta löytyy merkintä Toimitettu (Toim.), tai kirjassa käytetystä kielestä riippuen Edited (Ed.), Herausgegeben (hrsg.), Redigerad (red).

Luku tieteellisessä kirjassa/sarjajulkaisussa on osa toimitettua kirjaa. Tekijä tai tekijäryhmä on kirjoittanut luvun, jakson tai artikkelin jonkun toisen toimittamaan tieteelliseen kirjaan. Sama henkilö tai ryhmä voi sekä toimittaa koko kirjan että kirjoittaa siihen yhden tai useamman luvun.

Kirjoitettu oppikirja on erikseen oppikirjaksi kirjoitettu erillisteos. Kirjasta ei välttämättä käy ilmi, että se on alunperin tarkoitettu oppikirjaksi. Oppikirjat ovat usein helpompilukuisia kuin tieteelliset kirjat.

  • julkaisemisajankohta: yhdestä vuodesta useaan vuoteen tapahtumasta
  • kohderyhmä: laaja yleisö, koululaiset, opiskelijat ja tutkijat
  • tekijät: tutkijat, asiantuntijat
  • sisältö: aiheen yksityiskohtaista analyysia, joskus usean kirjoittajan kirjoittamia artikkeleita, sisältää lähde- ja sisällysluettelon, usein myös aihe- ja tekijäluettelon
  • laajuus: lukuisia sivuja, usein yli 100 sivua
  • kustantaja/julkaisija: kaupalliset kustantajat, tieteelliset seurat, yritykset, hallinnon organisaatiot, oppilaitokset

Patentit

Patenttijulkaisut ovat merkittävä tuotekehityksen tiedonlähde. Patenttikirjallisuus antaa tietoa vallitsevasta tekniikan tasosta ja estää yritystä tuhlaamasta voimavaroja päällekkäiseen tutkimukseen tai jo suojatun tekniikan käyttämiseen omissa ratkaisuissaan.

Patentteja voi hyödyntää myös pelkästään tietyn tekniikan alan kehityksen seuraamiseen. Patenttikirjallisuuden sisältämää tietoa ei yleensä löydy mistään muualta.

Patentin antamaa suojaa käytetään laajasti uuden, taloudellisesti merkittävän tekniikan suojaamiseen. Tästä syystä uudet tekniset ratkaisut ja yritysten strategiasuuntaukset ovat usein ensimmäisenä nähtävissä vain patenttikirjallisuudessa. Patenttihakemusten määrä kasvaa jatkuvasti ja suurimman patenttiviraston (Kiina) hakemusten määrä oli jo yli miljoona vuonna 2015.

Patenttitieto on välttämätönta useilla tekniikan aloilla myös kilpailijaseurannassa. Patenttitiedosta voi seurata, missä maissa tai millä saralla kilpailijoiden patentointi on vilkasta ja mihin suuntaan tuotteita ollaan kehittämässä. Patenttihakemuksia jatkuvasti seuraamalla yritykset välttävät ajautumasta tahattomiin patenttiloukkauksiin sekä ovat toisaalta valmiita reagoimaan kilpailijoiden väiteaikoihin ja omien patenttiensa loukkauksiin.

 

Kuvan lähde: WIPO <http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/wipo_pub_943_2016.pdf> 27.6.2017

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000