Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Työkaluja tiedonlähteiden etsimiseen julkaisutyypeittäin

Työkaluja julkaisutyypeittäin

Tieteelliset aikakauslehdet

Tieteellinen aikakauslehti on ensisijainen tieteellisen tiedon julkaisukanava, koska juuri aikakauslehdessä julkaiseminen määrää sen, kenen nimiin uusi tutkimustulos tulee. Tieteelliset aikakauslehdet ovat tutkijoiden hallitsemia julkaisukanavia, jotka toteuttavat kollegiaalista laadunvarmistusta.

Oman alan tieteellisten aikakauslehtien etsimiseen on tarjolla monenlaisia työkaluja. Oula-Finnassa Oulun yliopistoon tilattuja elektronisia lehtiä on mahdollista hakea aihealueittain. Oulun yliopistossa on myös käytössä maksullisia tietokantoja, joista voi hakea oman alan lehtiä, esim. Journal Citation Reports ja Ulrichsweb Global Serials Directory. Lisäksi Internetissä on useita erilaisia ja erilaajuisia vapaasti käytettäviä lehtitietokantoja. Vapaasti verkossa käytettäviä open access -lehtiä voi hakea erillisistä tietokannoista. Aloittaisia lehtilistoja on myös monien kustantajien www-sivuilla.

Tietokannat

 

 

Oulun yliopistoon tulevat elektroniset lehdet löytyvät Oulan kautta. Lehtiä voi hakea nimekkeellä, sen osalla tai ISSN-numerolla. . SFX -painikkeen takaa löytyvät mm. tietokannat tai palvelut, joiden kautta lehti on käytettävissä.
 

Thomson Reutersin tuottama Journal Citation Reports eli JCR on lehtien arviointiin erikoistunut tietokanta, josta voi etsiä oman tutkimusalan keskeisimpiä ja arvostetuimpia lehtiä. Tietokanta sisältää noin 12 000 lehteä, mutta sen kattavuus vaihtelee aloittain. JCR ryhmittelee lehdet aihealueisiin siten, että jokainen lehti kuuluu ainakin yhteen aihealueeseen, mutta voi kuulua myös useampaan.
Esimerkissä on valittu Mathematics-aihealueen lehdet, ja niiden tiedot järjestettynä lehden Impact Factor -arvon mukaan.
Kuvan lähde: JCR (Thomson Reuters) <https://jcr.incites.thomsonreuters.com/> 5.7.2017.

Ulrichsweb - Global Serials Directory sisältää tietoja yli 300 000 julkaisusta. Se luokittelee julkaisut oman Ulrich's Subject Headings jaottelun mukaan, joka pääosin perustuu Congressin kirjaston aihejakoon. Ulrichswebistä voidaan hakea julkaisuja mm.aihealueen mukaan, lisäksi halutessaan voi tarkentaa vain referee-lehtiin kuten kuvan esimerkissä tai esim. JCR-tietokantaan sisältyviin lehtiin.
Kuvan lähde: Ulrichsweb <https://ulrichsweb.serialssolutions.com> 5.7.2017.

Genamics JournalSeek -tietokanta sisältää tiedot yli 102000 tieteellisestä lehdestä. Lehtiä voi selata aihealueen mukaan tai hakea suoraan lehden nimellä tai ISSN-numerolla. Lehdistä on saatavissa seuraavat tiedot: kuvaus lehden sisällöstä, lehden nimi ja lyhenteet, ISSN-numero, aihealue ja linkki lehden kotisivulle. Tietokannassa lehtiä voidaan selata aihealueen mukaan.
Kuvan lähde: Genamics JournalSeek <http://journalseek.net/> 5.7.2017.

Directory of Open Access Journals (DOAJ) -arkisto sisältää tuhansia open access -lehteä. Hakujen lisäksi lehtiä voi listata eri kriteerien perusteella: By Subject | By Country | By License | By Publication charges.

Vertaisarvioituja open access -kirjoja löytyy Directory of Open Access Books (DOAB) -sivustolta.

Open access -lehtiä voi hakea aihealueen mukaan Lundin yliopiston kirjaston ylläpitämästä Directory of Open Access Journals -palvelusta (DOAJ). Palvelu sisältää noin 2000 vertaisarvioitua open access -lehteä.
Esimerkissä on haettu open access -lehtiä DOAJ-palvelusta aihealueesta Chemistry / Analytical Chemistry.
Kuvan lähde: DOAJ <http://www.doaj.org/> 5.7.2017.

Kustantajien www-sivut

Kustantajien kotisivuilla on lehtiluetteloita, joissa lehdet on listattu sekä aakkosittain että aihealueittain. Sivuilla on myös kirjoitusohjeita artikkelien kirjoittajille ja hintatietoja tilaajille. Oulun yliopistossa käytössä olevat eri kustantajien lehtipaketit ovat Oula-Finnassa.

Nature

Nature Publishing Groupin www-sivuilla voi hakea sen kustantamia lehtiä aakkosittain ja aihealueittain.
Kuvan lähde: Nature Publishing Group< http://www.nature.com/npg/> 5.7.2017.

Tieteelliset kirjat

Tieteelliset kirjat antavat tutkimusaiheesta tai alasta kattavan yleiskuvan, mutta eivät yhtä ajankohtaista ja täsmällistä tietoa kuin aikakauslehtiartikkelit. 

Oman alan kirjoja voi hakea Oulan lisäksi esim. Melinda-yhteistietokannasta. Melinda on Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Tilastokirjaston tietokanta, joka sisältää tietoja näiden kirjastojen painetuista ja osittain myös elektronisista aineistoista. Teosten viitetiedoissa on nähtävissä omistavan kirjaston lisäksi saatavuustiedot. Jos kirja on lainattavissa muualta kuin Oulun yliopiston kirjastosta, voi siihen tehdä kaukopalvelutilauksen. Kaukopalvelu on maksullista. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta asiakkaat voivat itse tilata yhteislainaus-palvelun kautta maksutta kirjalainoja ja artikkelikopioita.

Muita työkaluja kirjojen hakemiseen ovat kustantajien www-sivut, joissa on usein mahdollisuus selata kirjoja aihealueen mukaan, sekä suurten verkkokirjakauppojen tietokannat. List of English-language book publishing companies (Wikipedia).

Vapaasti verkossa saatavia kirjoja on mm. Gutenberg-palvelussa. Vertaisarvioituja open access -kirjoja löytyy Directory of Open Access Books (DOAB) -sivustolta.

Cambridge University Press: Books

Canbridge University Pressin sivuilla kirjoja voi hakea mm. aihealueittain laadituista luetteloista.
Kuvan lähde: Cambridge University Press <http://www.cambridge.org/> 25.7.2017.

Wiley kirjat

Wileyn www-sivuilla on mahdollista hakea kirjoja aihealueen mukaan.
Kuvan lähde: Wiley <http://eu.wiley.com/WileyCDA > 26.7.2017.

Konferenssijulkaisut

Uudet tutkimustulokset raportoidaan usein ensimmäisen kerran konferensseissa. Konferenssijulkaisut ovat siten hyvä uuden tiedon lähde. Konferenssijulkaisut ilmestyvät joko ennen konferenssia tai muutaman kuukauden sen jälkeeen, ja sisältävät konferenssiesitelmäartikkelit tai yhteenvedot. Konferenssijulkaisuja ja -artikkeleita voi olla vaikea saada käsiinsä, koska ne kuuluvat usein nk. harmaaseen kirjallisuuteen, joka on tarkoitettu vain suppeaan jakeluun. Usein ne jaetaan vain konferenssin osallistujille, joiden kautta niitä voidaan saada myös yliopiston kirjastoon. Konferenssijulkaisuja julkaistaan monella tavalla: erillisinä julkaisuina, julkaisusarjoissa tai lehtien erikoisnumeroissa. Joskus vain abstraktit julkaistaan ja varsinainen artikkeli täytyy pyytää kirjoittajalta henkilökohtaisesti. Tulossa olevista ja viimeaikaisista konferensseista löytyy usein tietoja Internetistä konferenssien esittelysivuilta, joista osalla on myös tietoja konferenssijulkaisuista.

Konferenssiartikkeleita voi hakea niihin erikoistuneista tietokannoista, kuten COS Conference Papers Index ja ISI Proceedings, tai konferenssiartikkeleita sisältävistä viitetietokannoista. Lisäksi konferenssiartikkeleita ja esitelmiä voi hakea Open Access -arkistoista ja tutkijoiden omilta www-sivuilta.

Interdok-sivustolla on tietoa konferensseista aihealueittain.
Kuvan lähde: Interdok <http://www.interdok.com/ > 9.6.2009.

Web of conferences

Web of Conferences -sivusto sisältää tietoa konferensseista ja sivustolla voi hakea aihealueen mukaan konferenssijulkaisuja, jotka on julkaissut EDP Sciences.
Kuvan lähde: Web Of Conferences <http://www.webofconferences.org/> 6.7.2017.

Patenttijulkaisut

Kaikki teknisesti ja taloudellisesti merkittävät ratkaisut on pyritty suojaamaan patentilla. Patenttijulkaisuja ovat patenttihakemukset ja myönnettyjen patenttien julkaisut. Ne sisältävät teknisten ratkaisujen yksityiskohtaisia kuvauksia, juridista tietoa oikeuksista ja liiketoiminnallista tietoa kilpailijoista. Suurinta osaa tästä tiedosta ei koskaan julkaista missään muualla. Patentti-informaatiota on helposti saatavilla ja siitä on muodostunut maailmanlaajuinen tiedonlähde. Julkiseksi tulleet patenttihakemukset ja myönnettyjen patenttien julkaisut ovat kaikkien vapaasti haettavissa internetissä patenttivirastojen tietokannoissa. Tärkeimmät niistä ovat Espacenet ja USA:n patenttiviraston tietokannat.

Patentteja voidaan hakea tietokannoissa aihetta kuvaavilla hakusanoilla, patentinhakijan (yrityksen, organisaation tai henkilön) nimellä, patenttinumerolla ja patenttiluokituksen avulla. Käyttökelpoinen hakutapa on usein patenttiluokitus, koska esimerkiksi hakusanoilla hakemien ei useinkaan tuota tulosta, koska esimerkiksi Espacenet-tietokannassa on vain patentinhakijan laatimat otsikot ja tiivistelmät, eikä niihin ole aina haluttu käyttää aihetta parhaiten kuvaavia sanoja.

Patenttiluokitus on hierarkkinen ja jakaantuu pääluokkiin ja edelleen alaluokkiin, pääryhmiin ja alaryhmiin. Luokitusta kuvataan numeroin ja kirjaimin. Tärkeimmät luokitukset ovat laajasti käytetty kansainvälinen patenttiluokitus (International Patent Classification IPC) http://www.wipo.int/classifications/ipc/en/ sekä Cooperative Patent Classification (CPC) http://worldwide.espacenet.com/classification, joka on ollut käytössä vuodesta 2013 lähtien ja joka tulee tulevaisuudessa korvaamaan sekä IPC:n että USA:n patenttiluokituksen (USPTO) http://www.uspto.gov/go/classification/.

WIPO IPC-luokitus

Esimerkki kansainvälisestä patenttiluokituksesta. Kuvassa päälohkon A Human Necessities luokan Agriculture tarkempaa luokitustasoa.
Kuvan lähde: Word Intellectual Property Organization <http://web2.wipo.int/classifications/ipc> 6.7.2017.

Keskeisimpiä patenttijulkaisuja sisältäviä tietokantoja ovat patenttivirastojen tietokannat. Espacenet-palvelu osoitteessa http://fi.espacenet.com/ on Euroopan patenttiviraston maksuton palvelu, joka sisältää yli 30 milj. keksinnön tiedot eri maista, osittain jopa 1920-luvulta lähtien. Espacenet sisältää kahdenlaisia tietokantoja: maailmanlaajuisten patenttien tietokannan ja kansallisia tietokantoja. Tietokannoista saa patenttijulkaisujen englanninkieliset otsikot, tiivistelmät ja julkaisut kokonaisuudessaan, mikäli patenttia on haettu englanninkieliseen maahan. Muut virastokohtaiset tietokannat sisältävät yleensä vain kaksi viimeistä vuotta ja ne ovat alkuperäiskielisiä.

Kullakin patenttivirastolla on lisäksi omat tietokantansa, joissa on vain kyseisen viraston julkaisut. Keskeinen on esimerkiksi USA:n patenttiviraston tietokanta, joka sisältää vain USA:n hakemukset ja patentit osoitteessa http://www.uspto.gov/patft/.

Patenttijulkaisuja on myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) omassa PatInfo-tietokannassa osoitteessa http://patent.prh.fi/patinfo/. PatInfo-patenttirekisteri sisältää mm. suomalaiset (FI) hakemukset voimassaolotietoineen vuodesta 1960 lähtien, patentti- ja hyödyllisyysmallilehdet ja patenttihakemusten viikkoluettelon.

Patenttihakemusesimerkki

Esimerkki Espacenet-tietokannan sisältämästä patenttijulkaisun alkuperäisdokumentista.
Kuvan lähde: espacenet <https://fi.espacenet.com> 6.7.2017.

Tutkimusraportit

Tutkimusraportit esittävät ajankohtaisia tutkimustuloksia tutkimuslaitoksilta, viranomaisilta ja yrityksiltä. Raportit ovat usein saatavissa suoraan laitosten ja viranomaisten www-sivuilta. Yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten tutkimussivuille löytyy linkkejä esimerkiksi research.fi-portaalista.

GTK /Hakku

Geologian tutkimuskeskus julkaisee www-sivuillaan laitoksessa tehtyjen tutkimusten tutkimusraportit Tutkimusraportti-julkaisusarjassa. Hakuja julkaisuista voi tehdä Hakku-tietokannassa.
Kuvan lähde: geologian tutkimuskeskus  <http://en.gtk.fi/, https://hakku.gtk.fi/> 6.7.2017.

Luonnonvarakeskuksen julkaisuhaku

Luonnonvarakeskuksen ja siihen kuuluvien laitosten tutkimusraportteja ja muita julkaisuja voi katsella www-sivustolla aiheittain. Hakuja julkaisuista voi tehdä Jukuri-tietokannassa.
Kuvan lähde: Luonnonvarakeskus <https://www.luke.fi/tietovarannot/julkaisut-arkisto/http://jukuri.luke.fi/> 6.7.2017.

Open access -arkistot

Open access -arkistot ovat tieteellisten artikkelien ja muun digitaalisen aineiston tietovarastoja, jotka ovat esimerkiksi laitos- (institutional repositories) tai aihekohtaisia (subject-based archives).

Arkistot antavat monia etuja verrattuna omalla www-sivuilla julkaisemiseen, kuten indeksointipalveluja, julkaisun saatavuuden Google scholarin ja OAIsterin kautta sekä pysyvän URL-osoitteen, jolla julkaisuun voi viitata. Open access -arkistot voivat sisältää julkaisujen preprint-versioita (author's preprint), jotka eivät vielä ole käyneet läpi vertaisarviointia tai postprint-versioita (author's postprint), jotka on vertaisarvioitu ja joihin on tehty asianmukaiset korjaukset, mutta joka ei ulkoasultaan vastaa julkaistua artikkelia (publisher's postprint). Open access -arkistointi vaatii luvan kustantajalta, jonka lehdessä artikkeli virallisesti julkaistaan. Suurin osa kustantajista sallii arkistoinnin. Artikkelien lisäksi open access -arkistot sisältävät konferenssijulkaisuja, teknisiä tiedonantoja, opinnäytteitä sekä muuta elektronista aineistoa, kuten kuvia ja videoita.

Katso myös: Avoin julkaiseminen | Tutkijan ja tutkimuksen näkyvyys

Esimerkkejä Open Access-arkistoista

Useilla yliopistoilla on organisaatiokohtaisia julkaisuarkistoja, joihin tutkijat voivat rinnakkaistallentaa omat julkaisunsa.
Esimerkkejä laajemmista avointen tutkimusaineistojen hakupalveluista ovat Etsin ja ROAD.

ROAD

ROAD, tieteellisten open access -aineistojen hakupalvelu.
Kuvan lähde: <http://road.issn.org/> 25.7.2017.

Griffith Research Online on Griffithin yliopiston open access -arkisto, johon yliopiston tutkijat tallentavat artikkeleidensa rinnakkaisjulkaisut, konferenssiesitelmät, kirjoissa julkaistut artikkelit sekä muut julkaisut aina kun se on mahdollista.

Griffith Research Online on laitoskohtainen open access -arkisto
Kuvan lähde: Griffith Research Online <https://research-repository.griffith.edu.au/> 25.7.2017.

ArXiv.org osoitteessa http://arxiv.org/ on alun perin fysiikan alan open access -arkisto, joka on myöhemmin laajentunut myös matematiikan, tietojenkäsittelyopin, kvantitatiivisen biologian ja tilastotieteen aloille. Tällä hetkellä sitä ylläpidetään Cornellin yliopistossa National Science Foundationin rahoituksella. Se sisältää preprint-julkaisuja (käytetään myös nimeä e-print). Arkisto on jaettu alanmukaisiin osiin ja siinä on monipuoliset hakuominaisuudet sekä RSS-syötteiden tilausmahdollisuus.

ArXiv.org

ArXiv.org on aihekohtainen open access -arkisto, jonka sisältöä voi selata aihealueittain.
Kuvan lähde: < http://arxiv.org/> 25.7.2017.

Työkaluja open access -arkistojen ja -artikkelien etsimiseen

Registry of Open Access Repositories (ROAR) osoitteessa http://roar.eprints.org/ on Southamptonin yliopiston ylläpitämä open access -arkistojen kokoelma.

ROAR

Registry of Open Access Repositories sisältää yli 1300 open access -arkistoa ja monipuoliset hakuominaisuudet sekä arkistojen että niiden sisällön hakemiseen.
Kuvan lähde: ROAR <http://roar.eprints.org/cgi/search/advanced> 25.7.2017

Directory of Open Access Repositories (OpenDOAR) osoitteessa http://www.opendoar.org/  on Nottinghamin yliopiston ylläpitämä open access -arkistojen kokoelma. Se sisältää valikoituja open access -arkistoja, joiden laadun OpenDOAR on varmistanut.

OpenDOAR

OpenDOAR sisältää monipuoliset haku- ja selailuominaisuudet, joilla voi hakea open access -arkistoja ja niiden sisältöä.
Kuvan lähde: OpenDOAR <http://www.opendoar.org/find.php> 25.7.2017.

Ranking Web of World Repositories tuottaa rankinglistoja maailman tieteellisistä open access -arkistoista, jotka kuuluvat Registry of Open Access Repositories (ROAR) ja The Directory of Open Access Repositories (OpenDOAR) -hakemistoihin. Lista rankingiin kuuluvista arkistoista on saatavissa osoitteessa http://repositories.webometrics.info/en. Arkistojen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kvantitatiivisten web-indikaattoreiden avulla:

Size (S). Sivujen lukumäärä, jonka neljä suurinta hakukonetta, Google, Yahoo, Live Search and Exalead, löytävät.
Visibility (V). Ulkoisten linkkien lukumäärä, jonka Yahoo Search and Exalead löytävät.
Rich Files (R). Pdf-formaatissa olevien tiedostojen lukumäärä, jonka Google ja Yahoo löytävät.
Scholar (Sc). Artikkeleiden keskimääräinen normalisoitu lukumäärä, joka perustuu Google scholarin löytämiin artikkelin kokonaislukumääriin ja vuosien 2001 ja 2008 välillä julkaistujen artikkeleiden lukumäärään.

Top Portals World rank
Top Institutional Repositories World rank

OAIster osoitteessa http://www.oclc.org/en/oaister.html on OAI-yhteensopivien open access -arkistojen muodostama maailmanlaajuinen virtuaaliarkisto, jota voidaan käyttää samaan tapaan kuin kaupallisia viite- tai artikkelitietokantoja. OAI-yhteensopivat arkistot noudattavat yhteistä protokollaa ja niillä on yhteensopiva metadata, joka mahdollistaa niiden sisältöjen keskinäisen kommunikoinnin.

OCLC

OAIster on open access -arkistojen virtuaaliarkisto, jossa on myös monipuoliset hakuominaisuudet.
Kuvan lähde: OAIster < http://www.oclc.org/en/oaister.html> 25.7.2017. 

Loading

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000