Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Tiedonlähteiden valinta

Tiedonlähteet eri tarpeisiin

Oman tieteenalan keskeisten tiedonlähteiden tunteminen on olennainen osa informaatiolukutaitoa, jolla tarkoitetaan tiedontarpeen tunnistamista ja kykyä hakea relevanttia tietoa sekä kriittisesti arvioida löydettyä tietoa.

Tiedonlähteiden valinta riippuu tiedontarpeesta. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa? Onko kyseessä laajan tieteellisen aineiston kokoaminen tutkimusaiheesta vai yksittäisen faktatiedon etsiminen? Laaja tiedonhaku saattaa edellyttää useita erilaisia hakutapoja.

Tieteenalojen julkaisukäytännöt poikkeavat toisistaan. Kovilla tieteenaloilla (luonnon- ja lääketieteet) julkaistaan ennen kaikkea kansainvälisissä refereelehdissä, kun taas pehmeillä aloilla (yhteiskunta- ja humanistiset tieteet) myös kirjat ja kotimaiset aikakauslehdet ovat keskeisiä julkaisukanavia. Lisätietoja julkaisutyypeistä.

 

Tiedontarve

Tiedonlähde

 

Aloitetaan hakua uudesta aiheesta tai halutaan tutkia, mistä tietokannoista löytyy sopivia viitteitä

Tiedonhaun tieteenalaoppaat tai Oula-Finnan tietokannat tieteenaloittain

Tehdään koehakuja eri tietokannoista.

Halutaan nopeasti muutama viite aiheesta

Monitieteiset käyttöliittymät tai tietokannat

Monitieteisissä käyttöliittymissä (esim. ProQuest, EBSCOhost) hakuun voi valita mukaan haluamansa eri alojen tietokannat, tai tietokanta on monitieteinen (esim. Web of Science).

 

Google Scholar

Tieteellisten dokumenttien verkkohakupalvelu.

Halutaan käyttää mahdollisimman spesifiä tietokantaa

Tiedonhaun tieteenalaoppaat tai Oula-Finnan tietokannat tieteenaloittain

Tieteenalaoppaat sisältävät mm. kunkin tieteenalan keskeisiä tietokantoja ja tiedonhaun työkaluja. Oula-Finnan tietokantalistauksessa aineistoja voi selata aihealueen tai genren mukaan.

Viittaushaku: ketkä ovat käyttäneet lähteenään esimerkiksi tiettyä artikkelia tai kirjoittajaa

Viittaustietoa sisältävät tietokannat

Ks. Viittaushaku

Halutaan seurata, mitä aiheesta julkaistaan jatkossa

Tietokantojen uutuusvahti- (alert) ja RSS-syöte-palvelut

Ks. Uutuusseuranta

Edelleen ongelmia tiedonlähteen valinnassa?

Oman tieteenalan informaatikko

Tietopalvelun yhteystiedot

Tietokannan valintakriteerejä

Tietokannat voidaan jakaa viite-, kokoteksti- ja faktatietokantoihin. Ne voivat olla monitieteisiä tai vain tiettyyn tieteenalaan tai aihepiiriin keskittyviä. Tehtäessä tiedonhakua on myös huomioitava, kuinka kattavia ja syviä tuloksia esim. ajallisesti ja maantieteellisesti tarvitaan.

Tiedonhaussa käytettävän tietokannan/tietokantojen valintaan vaikuttavia ensisijaisia tekijöitä ovat:

Aihepiiri

Osa tietokannoista on monitieteisiä, mutta osa keskittyy vain tiettyyn tieteenalaan tai aihepiiriin. Esim. Web of Science kattaa lukuisia tieteenaloja, mutta FishBase keskittyy pelkästään kalalajeihin. Usein on tarpeen tehdä hakuja useammasta tietokannasta, jotta aihealue tulee katetuksi.

Tiedon luotettavuus

Arvioitaessa tiedonlähteen luotettavuutta on tärkeää selvittää tiedontuottajan tausta. Onko tuottaja tieteellinen tai ammatillinen asiantuntija vai aatteellisista tai kaupallisista lähtökohdista toimiva. Yliopistokirjastot valitsevat tarjontaansa tietokantoja, jotka soveltuvat tieteellisen tiedon hakemiseen. Laatua voi arvioida myös sen mukaan, onko tietokannassa esimerkiksi analyysityökaluja. Myös tietokantojen sisältämien viitteiden laatu vaihtelee.

Ajallinen kattavuus

Viitetietokantojen ajallinen kattavuus vaihtelee, mutta pääosa elektronisten lehtien tietokannoista sisältää tietoa 1990-luvulta nykyhetkeen. Myös tietokannan sisällä on yleensä ajallista vaihtelua eri lehtien välillä. Samoin tietokantojen päivitystiheys vaihtelee.

Maantieteellinen kattavuus

Tietokantojen maantieteellinen kattavuus vaihtelee. Esimerkiksi kauppatieteiden tietokanta ABI/INFORM on amerikkalaispainotteinen ja ProQuest European Business taas eurooppalaispainotteinen.

Aineiston saatavuus

Elektronisten lehtien tietokannoissa artikkelit ovat luettavissa kokoteksteinä, jos käyttöoikeussopimus sen sallii. Viitetietokannoista saatujen lähteiden saatavuus (omasta kirjastosta, verkosta, muualta Suomesta, ulkomailta) on selvitettävä erikseen. Viitetietokannoista löytyy paljon linkkejä kokoteksteihin SFX-linkityspalvelun kautta.

Tietokannan hakukieli ja sisällön kieli

Useimpien Oulun yliopiston käytössä olevien kansainvälisten tietokantojen hakukieli on englanti. Viitteet tiivistelmineen ovat englanninkielisiä, vaikka varsinainen julkaisu olisi esim. japaninkielinen.

Tietokannan helppokäyttöisyys ja käytettävissä olevat työkalut

Mihin kenttiin haku on mahdollista rajata? Voidaanko samassa hakulauseessa yhdistää useampia kuin kaksi hakusanaa? Voidaanko yhdistää erikseen haettuja hakujoukkoja? Sisältyykö tietokantaan sisäänrakennettu asiasanasto tai tesaurus? Voidaanko viitteet siirtää suoraan viitteidenhallintaohjelmaan? Jne.

line above footer

Oulun yliopiston kirjasto
PL 7500
90014 OULUN YLIOPISTO
Vaihde: 0294 480000