Tutkimustoimintaa arvioidaan jatkuvasti sekä omien että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä saattaa arvioida tutkimustulostensa laatua suhteessa tieteenalansa tutkimukseen ja on kiinnostunut esimerkiksi yhteistyökumppaneidensa tutkimuksen tasosta. Arvioinnin kohteena voi olla yksittäinen tutkija, tutkimusryhmä, tutkimusorganisaatio tai kokonaisen maan tutkimustoiminta. Yliopistojen julkaisutoiminta on yksi kriteeri valtion rahoitusmallissa.
Ennen julkaisemista tieteellinen julkaisu vertaisarvioidaan (peer reviewed, refereed). Lisätietoa vertaisarvioinnista. Julkaisemisen jälkeen tutkimusta arvioidaan käyttäen määrälliseen tutkimukseen perustuvia bibliometrisiä menetelmiä tai laadulliseen tutkimukseen perustuvaa asiantuntija-arviointia. Bibliometriset menetelmät ovat kustannuksiltaan edullisia, koska ne toteutetaan tietokannoista saatavan aineiston pohjalta tutkimalla esimerkiksi artikkeleiden saamien viittausten määriä. Lisätietoa viittausanalyysista. Koska eri tieteenalojen julkaisukäytännöt ovat erilaisia, tulee myös julkaisujen arvioinnissa käyttää erilaisia menetelmiä.
Oulun yliopiston kirjasto tekee viittausanalyysejä päätöksenteon tueksi laitoksille, tiedekunnille ja tutkimusryhmille sekä neuvoo ja kouluttaa yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita viittausanalyysin tekemisessä. Lisätietoa.
Tieteellisiä julkaisumuotoja ovat artikkelit tieteellisissä lehdissä, kirjat, kokoomateokset ja konferenssijulkaisut. Erilaiset julkaisutyypit ovat ominaisia eri tieteenaloille. Kaikille tieteenaloille yhteistä on kansainvälisten vertaisarvioitujen (peer reviewed, refereed) lehtiartikkelien korkea arvostus. Lisätietoa vertaisarvioinnista.
Suuri osa tieteellisestä julkaisemisesta tapahtuu englannin kielellä. Monilla aloilla julkaistaan kuitenkin myös kansallisilla kielillä.
Tieteenalat voidaan ryhmittää neljäksi päälohkoksi:
Tieteenaloilla voi esiintyä kansallisia, yliopistokohtaisia ja tutkimusalasta johtuvia eroavuuksia.
Tieteenalojen julkaisukäytännöt ovat hyvin erilaisia. Julkaisujen pituus, julkaisemisen tiheys ja julkaisuviive vaihtelevat alasta toiseen. Yhteisjulkaiseminen on yleistä kovissa tieteissä, joissa tutkijoiden välisen riippuvuuden aste on korkea. Artikkelilla voi olla kymmeniä kirjoittajia. Tieteenalat eroavat myös siinä, keitä merkitään julkaisun kirjoittajiksi sekä siinä, missä järjestyksessä tekijät merkitään. Kaikki kirjoittajiksi merkityt eivät välttämättä ole kirjoittaneet varsinaista tekstiä, mutta ovat olleet suunnittelemassa tai toteuttamassa aineistonkeruuta, menetelmiä ja analyysia. Kirjoittajien järjestys kertoo osallisuudesta tutkimuksen tekoon ja kirjoittamiseen.
Toisilla aloilla kirjallisuus vanhenee nopeasti, toisilla viitataan vanhaankin kirjallisuuteen. Joillakin aloilla tutkimustuloksia ymmärtää erittäin suppea tutkijajoukko, joillakin aloilla kieli on lähellä yleiskieltä ja popularisointi yleistä.
Eri aloilla tapahtuva kirjallisuuden vanheneminen (obsolescence) näkyy sekä julkaisujen saamissa viittauksissa että julkaisujen lähdeluetteloissa. Kirjallisuus vanhenee nopeasti etenkin lääke- ja luonnontieteissä ja pehmeillä tieteenaloilla hitaammin. Kuitenkin esimerkiksi matematiikassa viitataan paljon myös vanhempaan kirjallisuuteen. Kirjallisuuden vanhenemista voidaan mitata puoliintumisajalla. Thomson Reutersin tuottama Journal Citation Reports laskee tieteellisille lehdille puoliintumisajat (Citing Half-life ja Cited Half-life). Vanhempaan kirjallisuuteen lakataan viittaamasta paitsi siksi, että tieto vanhenee, myös siksi, että se tulee osaksi yleisesti hyväksyttyä tietämystä, jolloin sitä käytetään hyväksi, mutta viittauksia ei merkitä julkaisuihin. Eri alojen tieteelliset lehdet saavat erilaisten viittauskäytäntöjen vuoksi hyvin erilaisia Impact Factor -arvoja, koska ne lasketaan kaikille lehdille samalla kaavalla, ottamalla huomioon kahden vuoden viittaustiedot. Impact Factor -arvon käyttö lehtien arvioinnissa sopiikin parhaiten niille koville tieteenaloille, joilla kirjallisuuteen aletaan viitata nopeasti ja joilla kirjallisuus vanhenee nopeasti.
Lisätietoa
Tutkimustietoportaali on kesäkuussa 2020 avattu palveluportaali, josta voi hakea tietoa kaikista Suomessa tuotetuista tutkimustuotoksista.
Juuli-julkaisutietoportaali sisältää tietoja suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuista.
Vipunen on Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämä tilastopalvelu, johon kerätään vuosittain tiedot Suomen yliopistojen julkaisutoiminnasta. Tietoja käytetään yliopistotutkimuksen rakenteen ja kehityksen seurannassa sekä yliopistojen perusrahoituksen kriteerinä. Vipunen-palvelusta löydät tilasto- ja indikaattoritietoa eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta vuodesta 2010 eteenpäin.
