Viktor Gideon Aulis (1854-1920) (aiemmin Aulin) vihittiin papiksi 1878. Aulis toimi Oulun vastaavana kappalaisena vuosina 1879-85. Hän toimi aikanaan mm. Oulun suomalaisessa tyttökoulussa uskonnon ja ruotsin opettajana, Oulun pataljoonan ja lääninvankilan saarnaajana ja Oulun kaupunginkirjaston johtokunnan puheenjohtajana.Aineisto sisältää kirjeitä, muistiinpanoja ja käsikirjoituksia.
Tietoja Auliksen aineiston päätymisestä kirjastoon ei ole. Aineistoa tutkittaessa on huomioitava se, että aikojen saatossa osa asiakirjoista voi olla sekoittunut U. B. Segermanin arkiston aineiston kanssa. Myös sekalaisista kirjeistä ja asiakirjoista saattaa löytyä Aulikseen liittyvää aineistoa.
Kyseessä on mahdollisesti opettaja Jenny Grundström synt. 1878 Raahessa, valmistunut Raahen seminaarista 1900 ja toiminut pitkään kansakoulunopettajana Muhoksella.
Katso myös Lyyli Miettisen ja Gerda Holmströmin arkisto. On mahdollista, että nämä aineistot ovat aikoinaan tulleet kirjastoon Lyyli Miettisen lahjoittamien aineistojen mukana.
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoskelle (1893-1952) kuulunut aineisto sisältää muistiinpanoja, eripainoksia, valokuvia sekä kasvi- ja mineraalinäytteitä. Arkiston on kirjastolle lahjoittanut Hellaakosken tytär vuonna 2003. Arkistoon on myöhemmin liitetty Hellaakosken isoäidin veljen Anders Lindmanin (1819-1886) runokirjoitukset sekä Oulun yliopiston maantieteen laitokselta saatu aineisto, joka ei näy arkiston luettelossa.
Käsikirjoitusaineiston yhteydessä on säilytetty pääosa Hellaakosken perikunnan lahjoittamista julkaisuista. Näihin kuuluu mm. Kaarlo Hildénin Yleinen talousmaantiede vuodelta 1924, jossa on Hellaakosken kirjoittama runoluonnos. Niteen liitteenä on Raoul Palmgrenin ja Veijo Pulkkisen lisäselvitykset runoluonnoksesta.
Aaro ja Lempi Hellaakosken kirjearkistot ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
Anders Lindman syntyi Raahessa 1819 merimiehen pojaksi ja kuoli Oulussa 1886. Vaimo Maria Sofia o.s. Leufstadius (s. 1828) oli raahelaisen tupakkatehtailijan tytär. Heille syntyi kolme poikaa Johan, Werner ja Fredrik sekä tytär Anna. Anders Lindman suoritti perämiehen tutkinnon 1846 ja myöhemmin tämä runoileva merikapteeni seilasi vuosikymmeniä eri laivoilla ympäri maailmaa.
A. J. Hjertmanin arkisto (lahj. Martti Levón)
Anders Jakob Hjertman (1788-1833) toimi mm. Raahen piirilääkärinä ja kaupunginlääkärinä. Arkisto sisältää marsalkka Mannerheimin isoisän, kreivi Carl Gustaf Mannerheimin (1797-1854) ja tämän isän, kreivi Carl Erik Mannerheimin (1759-1837) kirjeitä tohtori Hjertmanille. Hjertmannin ja Mannerheimien ystävyys periytyy ajalta, jolloin tämä toimi kreivi Carl Erik Mannerheimin lasten mm. hänen vanhimman poikansa Carl Gustafin kotiopettajana.
Kirjeiden lisäksi arkisto sisältää mm. Hjertmannin muistiinpanoja tämän opiskeluajoilta Turun akatemiasta (mm. professori Johan Gadolinin luennoilta). Aineiston on kirjastolle lahjoittanut Hjertmannin tyttären pojanpoika professori Martti Levón (1892–1979) vuonna 1972.
Gerda Holmström os. Maconi (s. 1870) toimi opettajana Raahessa. Hänen puolisonsa oli Raahen seminaarin johtaja Adolf Holmström (1860-1919).
----> Ks. myös Lyyli Miettisen ja Nanny Grundströmin arkisto. On mahdollista, että nämä kaikki aineistot ovat aikoinaan tulleet kirjastoon Lyyli Miettisen lahjoittamien aineistojen mukana.
Arvi Johannes Hällfors (1888-1942) syntyi Oulussa ja valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta vuonna 1907. Hän toimi Turun kaupunginjohtajana vuosina 1931-1942. Aineisto koostuu 23 muistiinpanovihkosta, joissa on muistiinpanoja Oulusta ja Kemistä.
Arkistoa ei ole järjestetty, eikä siitä ole olemassa luetteloa.
Ruustinna Julia Ingmanin (1853-1919) kirjeenvaihtoa, henkilökohtaisia asiakirjoja ja muistiinpanoja. Julia ingmanin puoliso Muolaan kirkkoherra, rovasti Jonathan Ingman (1847-1908). Kirjeenvaihto sisältää Ingmanien ja heidän lähisukulaistensa Häggmanin, Schalinin ja Wegeliusten välistä kirjeenvahtoa.
Tuomo Itkonen (1894-1984) vihittiin papiksi Oulussa vuonna 1917. Hän valmistui myöhemmin kuuromykkäinkoulujen opettajaksi, suoritti mm. kasvatusopin ja Lapin kielen tutkinnon. Itkonen toimi pappina, kirkkoherrana ja opettajana eri paikkakunnilla Pohjois-Suomessa ja julkaisi Lappia koskevaa kirjallisuutta.
Arkistoaineisto lienee tullut kirjastoon kirjalahjoitusten mukana (?) vuonna1983.
Iikka Kaakinen (1906-1977) oli Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksen suullisen esitystaidon lehtori ja tunnettu lausuja. Aineisto sisältää lehtileikkeitä, valokuvia ja käsikirjoituksia.
Kaakinen lahjoitti kokoelmansa Oulun yliopiston kirjastolle vuonna1978. Perikunta lähetti kokoelman loppuosan vuonna 1987. Aineistoa ei ole järjestetty, eikä siitä ole olemassa luetteloa.
Kaarlo Kramsun pääkirjoitus -kokoelma
Ylikirjastonhoitaja Rae Murhun (1916-1966) keräämiä pääkirjoituksia jäljenteinä lehdistä, joissa Kaarlo Kramsu (1886-1971) on ollut toimittajana. Pääkirjoituksista ei ole luetteloa.
Lauri Merikallion Kaarlo Kramsu –kokoelma
Maisteri Lauri Merikallion (1886-1971) keräämä aineisto runoilija ja lehtimies Kaarlo Kramsusta (1855-1985) sisältää mm. Kramsun kirjeitä, asiakirjoja ja käsikirjoituksia, kenties myös Kramsun julkaisematonta tuotantoa. Erityisesti Kramsun kirjeenvaihdossa hänen tukijansa ja veljensä Jannen kanssa tulee esille Kramsun elämän vastoinkäymiset, sairastuminen ja Kuopion Niuvanniemen mielisairaalaan joutuminen. Aineisto on saatu vuonna 1972 Lauri Merikallion perikunnalta.