Piispa Juho Abraham Mannermaa (aiemmin Mennander) (1871-1943) oli aikanaan aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja monipuolinen kulttuuripersoonallisuus. Rouva Aili Mannermaa lahjoitti piispa J. A. Mannermaan jäämistöön kuuluneita kirjeitä kirjastolle vuonna 1961.
Kirjeissä esiintyy mm. J. L. Runeberg, August Ahlqvist, P.E. Svinhufvud, Yrjö Koskinen, Pietari Päivärinta, Gustaf Johansson, Lauri Stenbäck ja Jonas Lagus jne. Erityistä mielenkiintoa kirjeiden joukossa ovat herättäneet J. W. Calamniuksen kirjeeseen 11.2.1873 sisältynyt kuvaus Aleksis Kiven hautajaisista sekä Gustava Durchmanin silminnäkijän kuvaus englantilaisten hyökkäyksestä Raaheen 1854.
Kaikin osin ei ole tiedossa, miten kaikki nämä kirjeet ovat Mannermaalle päätyneet. Yksi merkittävä yhteys voisi olla lehtimies Konrad Kivekäs (1847 - 1918) (puoliso Otta Erika Herminia (Minken) Kivekäs (1848-1925 synt. Durchman), joka vaikutti Mannermaan yhteiskunnalliseen ajatteluun toimiessaan mm. Kaiku-lehden toimittajana. Molemmat miehet toimivat myös opettajana Oulun suomalaisessa lyseossa.
Aineisto sisältää Uudenmaan, Hämeen sekä Turun ja Porin läänien koulupiirien kansakouluntarkastajille lähetettyjä kansakoululaisten koevastauksia mm. matematiikan, äidinkielen, luonnontiedon, maantiedon, historian ja myöhemmin maanpuolustuksen oppiaineista. 1940-luvun kouluaineissa lapset kirjoittavat mm. sotakokemuksistansa. Aineistoluetteloissa 1920-, 1930- ja 1940-luvuilta ilmenevät paikkakunnat ja kouluaineet tarkemmin. Lisäksi kokoelma sisältää oppilaille tehdyn kyselyn heidän toiveammateistaan, harrastuksistaan, kirkossakäynneistään jne. Aineistoa on vuosilta 1920 – 1943.
Aineiston on kirjastolle lahjoittanut lehtori Taimi Metsikkö (s.1908), joka toimi Oulun Opettajavalmistuslaitoksen suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina vuosina 1955-1967. Taimi Metsikön arvellaan saaneen arkiston isältään.
Arkiston käyttö vaatii etukäteen hankitun tutkimusluvan.
Aino Lyyli Laina Miettinen (1887-?) oli Raahen seminaarin pitkäaikainen lehtori. Hän muutti Raaheen vuonna 1919 ja opetti Raahen seminaarissa luonnontietoa, maantietoa ja kehitysoppia vuosina 1919-1954.
Lyyli Miettinen sai aluksi asunnon seminaarin johtajan lesken Gerda Holmströmin ja hänen Erkki-poikansa (myöh. Karikoski) luota. Gerda, Erkki ja Lyyli muuttivat sittemmin Raahessa Hansan taloon ja sieltä Soveliuksen talon yläkertaan. He asuivat lopulta Soveliuksen jugend-talossa vuoteen 1973 saakka.
Katso myös Gerda Holmströmin ja Nanny Grundströmin arkistot. On mahdollista, että nämä aineistot ovat aikoinaan tulleet kirjastoon Lyyli Miettisen lahjoittamien muiden aineistojen (valokuvat) mukana (Murhu, Rae: Oulun yliopiston kirjasto 1959-1984, Oulu: Oulun yliopisto 1985, s. 130).
Amerikansuomalaisen John S. Pudaksen (s. 1883?) kirjeitä Lauri Niemelälle. Pudas oli kansallismielinen lehtimies, joka asui Yhdysvalloissa Duluthissa, kuoli v. 1963.
Aineiston päätymisestä kirjastolle ei ole tietoa. Kirjeet on järjestetty ja luetteloitu.
Raoul Palmgren (1912 –1995) oli suomalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuudentutkija ja professori. Vuonna 1965 Palmgren väitteli tohtoriksi aiheesta Työläiskirjallisuus, jonka aineiston pohjalta hän julkaisi työläiskirjallisuuden historiikin Joukkosydän I–II (1966). Palmgren toimi Oulun yliopiston ensimmäisenä kirjallisuuden professorina vuosina 1968-1976.
Aineiston muodostaa käsikirjoitus teokseen Joukkosydän: Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus 1–2. Porvoo Helsinki: WSOY, 1966.
Arkisto sisältää koillismaalaisen kirjailija-lehtimies Reino Rinteen (1913-2002) laajan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjekokoelman, miete- ja päiväkirjoja 1930-luvulta lähtien, teosten käsikirjoituksia sekä muuta kirjallista tuotantoa: nuoruudenaikaisia runoja ja kirjoitelmia, satuja, pakinoita sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita.
Reino Rinne työskenteli toimittajana sanomalehti Kalevassa 1938-1947, kulttuurilehti Kaltion toimitussihteerinä 1945-1946, päätoimittajana Lapin kansassa 1947-1948 sekä päätoimittajana Kollissanomat -lehdessä 1950-1968.
Vapaana kirjailijana Rinne julkaisi lapinaiheisia romaaneja, novellikokoelmia, runoja ja pamfletteja. Esikoisromaani "Tunturit hymyilevät" ilmestyi 1945 ja viimeiseksi jäänyt teos "Luotiin Koillismaa"1995. Valtion kirjallisuuspalkinnon Reino Rinne sai vuonna 1971 teoksesta "Anna minulle atomipommi". Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänelle myönnettiin vuonna 1977.
Rinne tuli 1960-luvulta alkaen tunnetuksi myös eräänä Suomen johtavista luonnon ja ihmisen elinympäristön puolustajista. Elämäntyönään hän piti Kuusamon koskien säilyttämistä luononvaraisena. Kuusamon "koskisoturi" saavutti tavoitteensa, kun valtion asettama komitea päätyi ehdottamaan Kuusamon koskien rauhoittamista vuonna 1965 ja viimein tammikuussa 1987 asiasta säädettiin eduskunnassa laki. Oulun yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi Reino Rinne promovoitiin vuonna 1994.
Perikunta luovutti Rinteen arkiston Oulun yliopiston kirjastolle vuonna 2003. Aineistoa ei ole vielä luovutettu kokonaisuudessaan, mutta osa siitä on jo tutkijoiden käytettävissä:
- kirjeet
- leikekirjoja
- päiväkirja vuosilta 1933-1934
- käsikirjoituksia
- Reino Rinteelle kuuluneita kirjoja
Arkiston käyttö vaatii etukäteen hankitun tutkimusluvan.
Aineisto sisältää Kalevi Roustin (1924-1975) lisensiaatintyöluonnoksen, suomalaisen ja vertailevan kansanrunouden tutkimuksen laudaturtyön Tiernapojat (1948) sekä runsaasti lähdeviitteitä tiernapoika-aiheeseen. Kalevi Roustin perikunta lahjoitti aineiston kirjastolle vuonna 1976.
Roustin käsikirjoitukseksi jääneestä tutkimuksesta ”Suomalainen tähtipoikakiertue” on kirjaston kokoelmissa kaksi sidottua jäljennettä.
Aineistoa ei ole järjestetty eikä siitä ole olemassa luetteloa.
Hannes Saari syntyi Oulussa vuonna 1886. Hän asui suuren osan elämästään Yhdysvalloissa. Amerikansuomalaisen laulajan ja monipuolisen musiikkimiehen arkistoon sisältyy kirjeitä, kuvalaattoja, valokuvia, nauhoja, henkilökohtaisia asiakirjoja, lehtileikkeitä, pienpainatteita ja nuotteja. Lahjoitus saatiin kirjastoon vuonna 1963.
Juhani Sarkavan (1920-2004) keräämä aineisto koskee ranskalaista tiedemiestä Maupertuista ja erityisesti torniolaisten Planströmin tyttäriä, jotka lähtivät Maupertuis’n retkikunnan perässä Ranskaan. Aineisto sisältää Sarkavan kirjeenvaihtoa ja artikkelikäsikirjoituksia, mikrofilmejä, kopioita ranskalaisista arkistoista ja niiden suomennoksia. Aineiston on lahjoittanut Antti Sarkava vuonna 2003.
Uno Birger Segerman (1883-1959) oli oululainen apteekkari ja botanisti, joka harrasti monipuolisesti ja aktiivisesti mm. kotiseutututkimusta sekä apteekkihistorian, kasvien ja kansanperinteen keräämistä. Arkisto sisältää kirjeitä ja asiakirjoja, kuten apteekkarien ja muiden aikalaisten haastatteluja, kirjoituksia ja puheita mm. erilaisista juhlatavoista esim. laskiaisen vietosta Oulussa vuonna 1880.
Apteekkari Segerman on lahjoittanut yliopiston kirjastolle kirjakokoelmansa vuonna 1959. Käsikirjoitusaineiston voi olettaa kulkeutuneen kirjastoon kirja-aineiston mukana. Aineistoa tutkittaessa on huomioitava se, että aikojen saatossa osa asiakirjoista voi olla sekoittunut ainakin rovasti Auliksen arkiston aineiston kanssa. Myös sekalaisissa kirjeissä ja asiakirjoissa voi löytää viittauksia Segermaniin.
Aineisto, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa, on kuvailtu tunnistetuin osin. Joistakin asiakirjoista löytyy viitteitä muihin arkistonmuodostajiin (esim. Aulis, Mannermaa,Segerman jne.).
Sekalaisista kirjeistä ja asiakirjoista on aiemmin tehty luettelot. Myöhemmin on lisäksi kuvailtu joitakin tunnistettuja asiakirjoja.
