Tieteellisen lehden valintaopas

Artikkelin otsikko, tiivistelmä ja asiasanat

Vaikka julkaisu löytyisikin laajoista viitetietokannoista, se ei sellaisenaan vielä riitä. Artikkeli on lisäksi myös otsikoitava järkevästi ja tiivistelmä kirjoitettava harkiten se näkökulma mielessä, että samaa aihepiiriä tutkivat löytäisivät hakulausekkeillaan tämän julkaisun.

Otsikko houkuttelee lukemaan tiivistelmän – tiivistelmä houkuttelee lukemaan itse julkaisun.

Otsikko
Mieti otsikkoa laatiessasi myös tiedonhakijan näkökulmaa: käytä asiaa kuvaavia sanoja, älä maalaile!

Kirjoita ensin tiivistelmä
Koska tiivistelmä on miniversio artikkelista tai opinnäytteestä, siitä aloittaminen auttaa kiteyttämään asiasi.

Paranna löytyvyyttä
Käytä synonyymejä eli samamerkityksisiä sanoja, jotta mahdollisimman moni löytää julkaisusi tietokannasta. Tiedonhaussa otsikko (Title) ja tiivistelmä (Abstract) ovat relevanssijärjestyksen kannalta keskeisimmät kentät. Ja monesti myös ne ainoat, jotka ovat tietokannassa vapaasti tarjolla.

Lisälukemista:
Belcher, W. L. (2009). Writing your journal article in 12 weeks: A guide to academic publishing success. Thousand Oaks, Calif: SAGE. Retrieved from https://oula.finna.fi/Record/oula.1230454.

Näkyvyys ja viitetietokannat

Tieteellisen artikkelin näkyvyydelle on aina eduksi, että lehti, jossa se on julkaistu, on indeksoitu käytetyimpiin tietokantoihin, etenkin Scopus- ja Web of Science -viitetietokantoihin. Näillä tietokannoilla on paljon käyttäjiä, joten artikkeli on myös potentiaalisesti suuren tutkijajoukon löydettävissä.

Web of Science ja Scopus laskevat julkaisuilleen myös viittaustietoja, jolloin niiden indeksoimissa lehdissä julkaistujen artikkelien saamat viittaukset näkyvät tietokannassa. Saatujen viittausten kautta tieto tutkimuksesta leviää, joka taas lisää tutkijan näkyvyyttä tutkimusyhteisössään.

Ulrichsweb-palvelussa voi tarkistaa, mihin viitetietokantoihin kiinnostuksen kohteena oleva lehti on indeksoitu ja myös sen, mistä tietokannoista julkaisun kokoteksti on saatavissa.

Avoimen julkaisemisen edut tutkijalle

  • Tutkimuksen näkyvyys ja saatavuus paranevat.
  • Hakukoneet löytävät avoimet artikkelit hyvin.
  • Artikkelin todennäköisyys tulla viitatuksi kasvaa.
  • Tutkimuksen laatu paranee.

Julkaisemalla avoimesti avoimella lisenssillä tekijänoikeus säilyy tutkijalla.

Rinnakkaistallentaminen

RInnakkaistallentamisella tarkoitetaan sitä, että tutkija tallentaa tieteellisessä lehdessä ilmestyneistä artikkeleistaan kopion (kustantajan version tai nk. final draft -version) joko tutkimusorganisaationsa tai tieteenalansa avoimeen arkistoon.

Jos artikkelisi hyväksytään julkaistavaksi johonkin muuhun kuin open access-lehteen, voit tarkistaa lehden politiikan rinnakkaistallentamiseen SHERPA/RoMEO -tietokannasta. Rinnakkaistallentaminen oman organisaation arkistoon tai johonkin tieteenalakohtaiseen arkistoon tuo artikkelisi saataville niille, joilla ei ole pääsyä maksumuurin takana olevaan lehteen.

Myös open access-lehdessä julkaistu artikkeli kannattaa rinnakkaistallentaa oman organisaation arkistoon artikkelin pitkäaikaissäilyvyyden varmistamiseksi.

Tarkempaa tietoa rinnakkaistallentamisesta löydät Avoimen julkaisemisen oppaasta.

Tutkijaprofiilit

Tutkijaprofiileja voi luoda esim. Google Scholar-, ResearcherID ja Orcid-palveluihin. Scopus-tietokanta luo automaattisesti jokaiselle tutkijalle profiilin, jonka sisältö kannattaa tarkastaa ja ilmoittaa puuttuvista tai väärälle tutkijalle tallennetuista julkaisuista. Kaikissa palveluissa tutkijan tulee itse varmistaa, että omat julkaisut näkyvät omissa nimissä.

Sosiaalisen median tutkijaverkostot

Sosiaalisen median palvelut tarjoavat tutkijalle useita mahdollisia reittejä verkostoitua kollegojen kanssa sekä tehdä tutkimustaan näkyväksi sekä muille alan tutkijoille että suurelle yleisölle.

Tässä muutamia esimerkkejä: