Tekoäly tiedonhaussa: Yleistä

Tekoäly ja sen sovellukset kehittyvät nopeasti

Tässä oppaassa käsitellään tekoälyä korkeakouluopinnoissa. Sisällön painopisteenä on tekoälyn hyödyntäminen tiedonhaussa. Tekoäly ja sen sovellukset kehittyvät nopeasti, samalla tavalla tämä opas on koko ajan työn alla. 

Tekoäly on laaja käsite, joka tarkoittaa tietokonejärjestelmien kykyä suorittaa tehtäviä ja prosesseja, jotka normaalisti vaativat ihmisen älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kuvantunnistus, puheentunnistus, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Tekoälyä hyödynnetään arjessamme jo monessa: erilaisten sovellusten antamissa suosittelulistoissa, kielen kääntämisessä, mainonnan kohdentamisessa ja asuntojen hintojen ennustamisessa jne.

 Miten tekoälyä voi hyödyntää tiedonhaussa?

• Voi auttaa tutkimuskysymyksen ideoinnissa ja muotoilussa

• Voi löytää tietoa luonnollisella kielellä esitetyn kysymyksen perusteella (muista lähdekritiikki)

• Voi auttaa löytämään hyviä hakusanoja tiedonhakuusi

• Voi auttaa muotoilemaan hakulauseita (yleisellä tasolla)

• Voi tehdä tiivistelmän tai auttaa ymmärtämään tekstiä (muista tekijänoikeudet)

• Voi auttaa tunnistamaan ja keräämään haluttuja tietoja tutkimuksista (muista tekijänoikeudet)

Eettinen ja arvioiva käyttö

Generatiivinen tekoäly on työkalu, joka voi auttaa meitä jokapäiväisessä elämässä, työssä tai opiskelussa. Kuten minkä tahansa työkalun kohdalla, eettinen, arvioiva ja tarkoituksenmukainen käyttö on avainasemassa. 

Informaatiolukutaito

• Tekoälytyökalut eivät välttämättä ilmoita käyttämiään alkuperäisiä lähteitä, eivätkä ne välttämättä käytä sellaisia lähteitä, jotka täyttävät tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset. Joissakin tapauksissa lähteet ovat osoittautuneet olemattomiksi tai epätarkoiksi. Jos osa työstäsi on tehty tekoälytyökalun avulla, on työsi arvostelevan henkilön tiedettävä, minkä osan työstä olet tehnyt itse ja mikä on muualta peräisin. 
• Tekoälypohjaiset hakutyökalut saattavat vaikuttaa siltä, että ne tekevät tieteellistä tutkimusta helposti ja nopeasti. Työn ulkoistaminen tekoälylle saattaa kuitenkin tarkoittaa sitä, että opiskelija ei opi tärkeitä taitoja, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen perustaitoja, joita ovat mm. tiedonhaku, kriittinen arviointi ja ongelmanratkaisu.

Mis- ja disinformaatio

• Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa ja jonka tarkoitus ei ole tahallisesti johtaa harhaan.
• Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty sekä ilkivalta.

Yksityisyyden suoja

• Monen tekoälytyökalun, kuten ChatGPT:n käyttöä varten on luotava tili. Se mahdollistaa käyttäjän tietojen keräämisen, mikä on ongelma yksityisyyden suojan kannalta. Tekoälytyökalut saattavat vaatia käyttäjätiliä varten esimerkiksi puhelinnumeroa tai muita henkilökohtaisia tietoja. Verkossa tulisikin olla aina tarkkana siitä, mitä tietoja antaa tiliä luodessaan. 
• Muista tutustua tarkkaan ohjelman tietosuojakäytäntöön ja käyttöehtoihin. Muista, että työkalu voi tallentaa keskustelusi ja käyttää sitä uudelleen. Et voi kontrolloida, mihin tietojasi tai keskusteluasi käytetään myöhemmin.

Tekijänoikeudet

• Joissakin tapauksissa tekoälytyökalut voivat käyttää verkossa olevaa materiaalia ilman tekijöiden lupaa.Tekijänoikeuksien noudattaminen on osa akateemista hyvää tieteellistä käytäntöä, minkä vuoksi on erittäin tärkeää suhtautua kriittisesti tällaisten välineiden käyttöön akateemisessa työssä
• Tekoälypohjaisten tiedonhakutyökalujen käytön yhteydessä tulee huomioida myös e-aineistojen käyttöehdot. Vaikka tekoälysovelluksia ei (vielä) erikseen mainittaisi käyttöehdoissa, niiden käyttö aineiston yhteydessä voi olla kiellettyä. Kustantaja voi esimerkiksi kieltää aineistojensa jakamisen eteenpäin ja niiden käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen.

Toistettavuus ja läpinäkyvyys

• Systemaattiseen tiedonhakuun kuuluu, että tiedonhaku dokumentoidaan läpinäkyvästi ja toistettavasti. Tekoälyä hyödyntävien hakutyökalujen toiminta on monimutkaista, eikä hakuprosessi, eli se, miten hakutulos syntyy, yleensä ole läpinäkyvä. Sama syöte saattaa lisäksi tuottaa erilaisen tuloksen eri käyttäjille ja eri käyttökerroilla.