Julkaisumetriikassa indikaattoreilla tarkoitetaan julkaisujen määrään, viittausmääriin sekä muihin julkaisuihin liittyviin tietoihin perustuvia tunnuslukuja. Niiden avulla pyritään kuvaamaan tarkasteltavan kohteen erilaisia ominaisuuksia kuten tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.
Indikaattoreita suositellaan käytettävän vain laadullisen asiantuntija-arvioinnin tukena. Yksittäistä tutkijaa arvioidessa ei tule käyttää lehtiperusteista metriikkaa. Usean eri indikaattorin yhtäaikainen käyttö on suositeltavaa, jotta tarkasteltavasta kohteesta saadaan monipuolisesti tietoa.
Julkaisujen lukumäärän voidaan ajatella kertovan tarkasteltavan kohteen tieteellisen julkaisutoiminnan aktiivisuudesta ja laajuudesta. Lukumääriä voidaan tarkastella eri näkökulmista, esimerkiksi yliopistoittain, tieteenaloittain, vuosittain tai julkaisutyypeittäin. Julkaisujen lukumääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon tieteenalojen erilaiset julkaisukäytännöt esimerkiksi käytetyimpien julkaisutyyppien ja yhteiskirjoittamisen suhteen.
Aiheesta lisää Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Viittausvaikuttavuusindikaattorit perustuvat julkaisujen saamiin viittausmääriin. Viittausten voidaan ajatella kertovan julkaisussa esitetyn tutkimuksen tieteellisestä vaikuttavuudesta. Viittaus voi olla merkki arvostuksesta, mutta myös kritiikistä. Yksi tunnetuimmista bibliometrisistä indikaattoreista on h-indeksi. Sen käyttöön voi kuitenkin liittyä ongelmia johtuen mm. tieteenalojen erilaisista julkaisu- ja viittauskäytännöistä. H-indeksi on myös riippuvainen käytetystä tietokannasta eikä se ole vertailukelpoinen eri tieteenalojen kesken.
Tieteenalanormalisoiduilla indikaattoreilla tarkoitetaan indikaattoreita, joiden laskennassa huomioidaan julkaisun tieteenala, ikä ja julkaisutyyppi. Viittaustietokannassa (esim. Scopus) saman ikäisten, samaa tieteenalaa ja samaa julkaisutyyppiä edustavien julkaisujen saamista viittausmääristä muodostetaan viittausjakauma ja lasketaan keskiarvo. Normalisointi toteutetaan näiden viittausjakaumien ja keskiarvojen avulla. Normalisoiduilla indikaattoreilla pyritään mahdollistamaan eri alojen ja eri ikäisten julkaisujen vertailu. Tieteenalanormalisoituja indikaattoreita ovat mm. Top 10% ja keskiarvoihin perustuvat indikaattorit, esim. Field-Weighted Citation Impact (FWCI).
Aiheesta lisää Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Julkaisun tekijöiden affiliaatiotietojen avulla voidaan tarkastella yhteistyötä. Yhteistyöindikaattorit kuvaavat, onko julkaisu tehty yhteistyössä kansallisesti, kansainvälisesti tai yritysten kanssa. Indikaattorina voidaan käyttää esimerkiksi kansainvälisten tai yritysten kanssa tehtyjen yhteisjulkaisujen lukumäärää tai osuutta.
Aiheesta lisää Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Lehtien arvioinnissa käytettävät indikaattorit perustuvat lehdessä julkaistujen artikkeleiden lukumääriin ja artikkeleiden saamiin viittausmääriin tarkastelujakson aikana.
Yksittäistä tutkijaa ei pidä arvioida lehtiperustaisilla indikaattoreilla. Sen sijaan niitä voi käyttää isojen julkaisujoukkojen arvioinnissa ja apuna julkaisukanavan valinnassa.
Journal impact factor (IF) on yksi tunnetuimmista lehtien arvioinnissa käytetyistä indikaattoreista. Se kuvaa lehdessä tiettynä ajanjaksona ilmestyneiden artikkeleiden saamaa keskimääräistä viittausmäärää. Se on kehitetty alun perin kirjastojen lehtihankinnan apuvälineeksi, ei lehtien tai artikkelien tieteellisen laadun arviointiin.
Lehdille on olemassa myös tieteenalanormalisoituja indikaattoreita, joiden laskennassa huomioidaan tieteenala ja sen ominaispiirteet. Näin pyritään mahdollistamaan eri tieteenalojen lehtien vertailu keskenään. Tieteenalanormalisoituja indikaattoreita ovat esim. SNIP ja JCI.
Lehtien arvioinnissa voidaan hyödyntää myös kotimaista Julkaisufoorumin (JUFO) julkaisukanavien tasoluokitusjärjestelmää, joka perustuu asiantuntijapaneeleiden tekemään laadulliseen arviointiin.
Aiheesta lisää Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Useimmat tietokannat tarjoavat tietoa julkaisujen avoimuudesta. Avoimen julkaisemisen kategorioita voivat olla kultainen OA, pronssi OA ja vihreä OA. Eri tietokantojen käyttämät avoimuuden määritelmät voivat erota toisistaan paljon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmalli sisältää lisäkertoimen 1,2 avoimille tieteellisille vertaisarvioiduille julkaisuille.
Aiheesta lisää Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Julkaisumetriikkaa suositellaan käytettävän pääsääntöisesti laadullisen asiantuntija-arvioinnin tukena. Yksittäistä tutkijaa arvioitaessa pääasiallisena arviointimenetelmänä tulee käyttää asiantuntija-arviointia.
Yksittäistä tutkijaa arvioidessa ei saa käyttää lehtiperusteista metriikkaa, kuten Impact factor tai Julkaisufoorumitasot, yksittäisen tutkimusartikkelin laadun mittaamisen korvikkeena. Oulun yliopisto on sitoutunut tähän allekirjoittaessaan DORA-julistuksen.
Julkaisumetriikkaa tuottaessa ja käyttäessä tulee ottaa huomioon tieteenalojen erot ja monitieteisyys.
Arvioinnissa käytettävät julkaisumetriikan indikaattorit tulee valita niin, että niillä pystytään vastaamaan arvioinnin tavoitteisiin
Tulokset tulee raportoida arvioinnin kohteen, menetelmien ja datan kannalta relevantilla indikaattoriarvojen tarkkuudella. Soveltumattomat indikaattorit tulee jättää pois raportoinnista.
Indikaattoreihin liittyvää sisältöä Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Tämän oppaan lähteenä on käytetty kansallisesti alan asiantuntijoiden yhteistyönä tuotettua Kansallista julkaisumetriikkaopasta (KJMO).
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
