Vastuullisen julkaisumetriikan käytön osalta yksi keskeisimmistä vaiheista on valita käytettävä julkaisudata sellaisista lähteistä, joista on saatavilla arvioinnin kohteen ja tavoitteen kannalta relevanttia julkaisudataa. Käyttöön on tarjolla aivan eri työkaluja silloin, kuin arvioinnin kohteena ovat julkaisukanavat verrattuna esimerkiksi tutkimusryhmiin tai yksittäisiin tutkijoihin.
Tiedonlähteiden valintaan liittyy myös olennaisena näkökulmana tieteenalojen erojen tunnistaminen, sillä kaikki tiedonlähteet eivät kata kaikkia aloja tasapuolisesti. Tämän näkökulman huomioiminen on erityisen keskeistä silloin, kun analyysissä on mukana kohteita eri tieteenaloilta. Tällöin julkaisumetriikkaa tulee hyödyntää harkiten. Lue lisää tieteenalojen välisistä eroista Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta.
Tämän luvun sisältö:
Kun analyysin kohteena ovat Oulun yliopisto tai sen tiedekunnat ja tutkimusyksiköt, on kattavin julkaisudata saatavissa OuluCRIS-tutkimustietojärjestelmästä. OuluCRIS sisältää tiedot Oulun yliopiston asiantuntijoiden julkaisuista ja lisäksi sen yhteydessä on mahdollista hyödyntää yliopiston tiedekunta- ja yksikkörakennetta, mikä mahdollistaa monipuolisten julkaisuanalyysien teon myös tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden osalta.
Pelkästään OuluCRIS:ä käyttämällä voidaan arvioinnin kohdetta analysoida useita indikaattoreita hyödyntäen. Yleisimmin tämän datan perusteella analysoidaan julkaisumääriä, julkaisukanavien laatua (Jufo) ja julkaisujen avoimuutta. Nämä tiedot ovat parhaiten saatavilla OuluCRIS:inn avulla, jos arvioinnin kohteena ovat Oulun yliopisto ja sen tiedekunnat tai tutkimusyksiköt.
OuluCRIS-tutkimustietojärjestelmässä käyttäjät voivat kirjautumisen jälkeen ladata julkaisutiedoista raportteja csv- ja excel-muodossa analyysejä varten. Haun avulla raporttiin voi luoda aikarajaukset ja valita kohteeksi haluamansa tutkijat, yksiköt, tiedekunnat tai vaikka koko yliopiston.
OuluCRIS:sta ladattua julkaisudataa voidaan käyttää esimerkiksi Scopus-tietokannassa tai SciVal-analyysityökalussa, jolloin analyysiin voidaan ottaa mukaan myös julkaisujen saamat viittaukset ja niihin liittyvät useat indikaattorit.
Yliopiston tutkimusyksiköt voivat tilata Kirjaston bibliometrisilta palveluilta analyysejä oman yksikkönsä julkaisutoiminnasta. Näissä analyyseissä hyödynnetään lähtökohtaisesti OuluCRIS:n yksikölle rekisteröityjä julkaisuja, mutta analyysejä voidaan rikastaa SciVal-analyysityökalusta saatavalla monipuolisella viittausaineistolla. Lue lisää bibliometrisista palveluista.
Viittaustietokannat ovat keskeisin julkaisumetriikassa käytettävä tiedonlähde erityisesti silloin, kun tavoitteena on tuottaa viittauksiin perustuvia analyysejä.Tärkeimmät viittaustietoja sisältävät tietokannat ovat monitieteiset Scopus ja Web of Science.
Oulun yliopiston näkökulmasta suositellumpi valinta julkaisuanalyysien tuottamiseen on Scopus-tietokanta koska käytössämme on myös Scopuksen julkaisudatan monipuolisen analysoinnin mahdollistava SciVal-analyysityökalu. Tietokanta on myös näistä kahdesta sisällöltään keskimäärin hieman kattavampi yliopistomme tieteenalojen suhteen.
Google Scholar on kattavuudeltaan edellä mainittuja laajempi, mutta sen tarjoamat toiminnallisuudet ja luotettavuus eivät ole analyysien vaatimalla tasolla. Lue lisää Google Scholarin rajoitteista ja kritiikistä Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta. Tutkijan omien viittausmäärien seurantaan Google Scholar voi kuitenkin olla riittävä, varsinkin tieteenaloilla, jotka eivät ole kovin hyvin katettuina esimerkiksi Scopus-tietokannassa.
Linkki avautuu uuteen ikkunaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanJulkaisukanavien arviointiin on tarjolla erilaisia arviointityökaluja. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kannalta keskeisin on Julkaisufoorumi, jota hyödynnetään OKM:n rahanjaossa yliopistoille. Julkaisufoorumi pyrkii kattamaan kaikki suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa käytetyt vertaisarvioidut julkaisukanavat sekä tieteelliset kustantajat. Lue lisää Julkaisufoorumista Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa.
Myös Scopus ja Web of Science sisältävät kattavasti tietoja kyseisten tietokantojen indeksoimista julkaisukanavista ja erityisesti lehdistä.
Lisäksi ns. saalistajakustantajien ja -lehtien tunnistamiseen on tarjolla palveluita, joista mikään ei kuitenkaan kata aihepiiriä kattavasti. Tutustu ohjeisiin saalistajalehtien tunnistamiseksi ja välttämiseksi.
Linkki avautuu uuteen ikkunaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanEdellä esiteltyjen julkaisumetriikan osalta keskeisimpien lähteiden ja työkalujen lisäksi tarjolla on muitakin julkaisumetriikan tuottamiseen tai tukeen hyödynnettävissä olevia lähteitä ja työkaluja. Alla on lyhyesti esiteltyinä joitakin käytössämme olevia työkaluja erilaisiin tarkoituksiin. Lisää erilaisia työkaluja on esitelty Kansallisen julkaisumetriikkaoppaan luvussa Muita lähteitä ja analyysityökaluja.
Julkaisuanalyysejä tehtäessä on keskeistä valita käytettävä julkaisudata sellaisista lähteistä, joista on saatavilla arvioinnin kohteen ja tavoitteen kannalta relevanttia julkaisudataa. Valinnassa on huomioitava, minkä tyyppistä tietoa kohteesta halutaan saada ja kuinka laadukasta sekä kattavaa saatavilla oleva data on kohteen ja tavoitteen kannalta.
Tiedonlähteiden valintaan liittyy olennaisena näkökulmana tieteenalojen erojen tunnistaminen, sillä kaikki tiedonlähteet eivät kata kaikkia aloja tasapuolisesti. Tämän näkökulman huomioiminen on erityisen keskeistä silloin, kun analyysissä on mukana kohteita eri tieteenaloilta. Tällöin julkaisumetriikkaa tulee hyödyntää erityisen harkiten.
Tiedonlähteisiin liittyvää sisältöä Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa
Tämän oppaan lähteenä on käytetty kansallisesti alan asiantuntijoiden yhteistyönä tuotettua Kansallista julkaisumetriikkaopasta (KJMO).
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
