bibliometriikka@oulu.fi
Vastuullisen julkaisumetriikan käytön osalta yksi keskeisimmistä vaiheista on valita käytettävä julkaisudata sellaisista lähteistä, joista on saatavilla arvioinnin kohteen ja tavoitteen kannalta relevanttia julkaisudataa. Käyttöön on tarjolla aivan eri työkaluja silloin, kuin arvioinnin kohteena ovat julkaisukanavat verrattuna esimerkiksi tutkimusryhmiin tai yksittäisiin tutkijoihin.
OuluCris -Tutkimustietojärjestelmä
Julkaisukanavan arviointityökalut
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistamisen työkalut
Muut tiedonlähteet ja työkalut
Tiedonlähteiden valintaan liittyy myös olennaisena näkökulmana tieteenalojen erojen tunnistaminen, sillä kaikki tiedonlähteet eivät kata kaikkia aloja tasapuolisesti. Tämän näkökulman huomioiminen on erityisen keskeistä silloin, kun analyysissä on mukana kohteita eri tieteenaloilta. Tällöin julkaisumetriikkaa tulee hyödyntää harkiten.
Lue lisää tieteenalojen välisistä eroista Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta.
Huomioi vastuullisuus
Julkaisuanalyysejä tehtäessä on keskeistä valita käytettävä julkaisudata sellaisista lähteistä, joista on saatavilla arvioinnin kohteen ja tavoitteen kannalta relevanttia julkaisudataa. Valinnassa on huomioitava, minkä tyyppistä tietoa kohteesta halutaan saada ja kuinka laadukasta sekä kattavaa saatavilla oleva data on kohteen ja tavoitteen kannalta.
Tiedonlähteiden valintaan liittyy olennaisena näkökulmana tieteenalojen erojen tunnistaminen, sillä kaikki tiedonlähteet eivät kata kaikkia aloja tasapuolisesti. Tämän näkökulman huomioiminen on erityisen keskeistä silloin, kun analyysissä on mukana kohteita eri tieteenaloilta. Tällöin julkaisumetriikkaa tulee hyödyntää erityisen harkiten.
OuluCRIS tutkimustietojärjestelmä sisältää tiedot Oulun yliopiston asiantuntijoiden julkaisuista ja lisäksi sen yhteydessä on mahdollista hyödyntää yliopiston tiedekunta- ja yksikkörakennetta, Yleisimmin OuluCRIS datan perusteella analysoidaan julkaisumääriä, julkaisukanavien laatua (Jufo) ja julkaisujen avoimuutta.
Käyttäjät voivat kirjautumisen jälkeen ladata julkaisutiedoista raportteja csv- ja excel-muodossa analyysejä varten. Haun avulla raporttiin voi luoda aikarajaukset ja valita kohteeksi haluamansa tutkijat, yksiköt, tiedekunnat tai vaikka koko yliopiston.
OuluCris-julkaisudataa voidaan täydentää Scopus-tietokannan tai Scival-analyysityökalun sisältämien tietojen avulla. Analyysiin voidaan lisätä tietoa julkaisujen saamista viittauksista ja niihin pohjautuvista muista indikaattoreista.
Yliopiston tutkimusyksiköt voivat tilata Kirjaston bibliometrisilta palveluilta analyysejä oman yksikkönsä julkaisutoiminnasta. Lue lisää bibliometrisista palveluista.
Viittaustietokannat ovat keskeisin julkaisumetriikassa käytettävä tiedonlähde erityisesti silloin, kun tavoitteena on tuottaa viittauksiin perustuvia analyysejä.Tärkeimmät viittaustietoja sisältävät tietokannat ovat monitieteiset Scopus ja Web of Science.
Oulun yliopiston näkökulmasta suositellumpi valinta julkaisuanalyysien tuottamiseen on Scopus-tietokanta koska käytössämme on myös Scopuksen julkaisudatan monipuolisen analysoinnin mahdollistava SciVal-analyysityökalu. Tietokanta on myös näistä kahdesta sisällöltään keskimäärin hieman kattavampi yliopistomme tieteenalojen suhteen.
Google Scholar on kattavuudeltaan edellä mainittuja laajempi, mutta sen tarjoamat toiminnallisuudet ja luotettavuus eivät ole analyysien vaatimalla tasolla. Lue lisää Google Scholarin rajoitteista ja kritiikistä Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta. Tutkijan omien viittausmäärien seurantaan Google Scholar voi kuitenkin olla riittävä, varsinkin tieteenaloilla, jotka eivät ole kovin hyvin katettuina esimerkiksi Scopus-tietokannassa.
Julkaisukanavien arviointiin on tarjolla erilaisia arviointityökaluja. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kannalta keskeisin on Julkaisufoorumi, jota hyödynnetään OKM:n rahanjaossa yliopistoille. Julkaisufoorumi pyrkii kattamaan kaikki suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa käytetyt vertaisarvioidut julkaisukanavat sekä tieteelliset kustantajat. Lue lisää Julkaisufoorumista Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa.
Myös Scopus ja Web of Science sisältävät kattavasti tietoja kyseisten tietokantojen indeksoimista julkaisukanavista ja erityisesti lehdistä.
Lisäksi ns. saalistajakustantajien ja -lehtien tunnistamiseen on tarjolla palveluita, joista mikään ei kuitenkaan kata aihepiiriä kattavasti. Tutustu ohjeisiin saalistajalehtien tunnistamiseksi ja välttämiseksi.
Edellä esiteltyjen julkaisumetriikan osalta keskeisimpien lähteiden ja työkalujen lisäksi tarjolla on muitakin julkaisumetriikan tuottamiseen tai tukeen hyödynnettävissä olevia lähteitä ja työkaluja. Alla on lyhyesti esiteltyinä joitakin käytössämme olevia työkaluja erilaisiin tarkoituksiin. Lisää erilaisia työkaluja on esitelty Kansallisen julkaisumetriikkaoppaan luvussa Muita lähteitä ja analyysityökaluja.
