Ota viitteidenhallintaohjelma käyttöön heti, kun aloitat tiedonhaun seminaarityötä, opinnäytetyötä tai tutkimusta varten. Lähdeviitteesi pysyvät järjestyksessä ja lähdeluettelon tekeminen on helppoa.
Kirja-artikkeleita eli artikkeleita toimitetuissa teoksissa löytyy harvoin tietokannoista.
Viitteidenhallintaohjelmaan ne pitää lisätä käsin:
- julkaisutyyppi usein Book Section
- lisäksi pitää tallentaa
- Title = artikkelin nimi
- Authors = artikkelin kirjoittaja(t) sukunimi, etunimi –järjestyksessä
- Book = kirjan nimi
- Year = kirjan julkaisuvuosi
- Pages = kirja-artikkelin sivunumerot
- Editors = kirjan toimittaja(t)
- City = kirjan kustannuspaikka
- Publisher = kirjan kustantaja.
Kun käytät lähteenä tieteellisestä tietokannasta (esim. Ebsco) löytyvää julkaisua (artikkeli, e-kirja tms.), esimerkiksi APA-viittauskäytäntö ohjeistaa näin:
Lähdeluettelossa on bibliografisten tietojen lisäksi linkki aineistoon. Tarkista, että linkit toimivat!
1. Pysyvään tunnukseen perustuva linkki, esim. DOI, URN, Handle, tai ns. kestolinkki (permalink).
2. Linkki verkkoarkiston, esim. Internet Archive, versioon.
3. Toimiva URL-osoite.
Siirrä hyvät viitteet talteen viitteidenhallintaohjelmaan. Viitteidenhallintaohjelman avulla voit:
Tekstissä
Lakitekstiin viitattaessa ilmoitetaan lain virallinen lyhenne (joka on määriteltävä, kun se esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa), luku, pykälä ja momentti.
Esim. (KPL 3:9.2 §)
Säädöslyhenteiden kirjoitusasun voi tarkistaa Finlex- tai Edilex-tietokannoista, Suomen laki -teoksista tai Suomen säädöskokoelmasta, esim. säädösten lyhenteet ja nimet
Lähdeluettelossa
Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336.