Kun haut on tehty ja katsaukseen mukaan otettavat tutkimukset valittu, on tutkimusten laadunarvioinnin aika. Laadunarviointi, eli tutkimuksen kriittinen arviointi, tarkoittaa yksittäisen tutkimuksen arviointia sen suhteen, miten hyvin kyseinen tutkimus on menetelmällisesti tehty. Arviointiin on kehitetty useita kriteeristöjä alkuperäistutkimusten eri tutkimusasetelmille, ja myös julkaistujen systemaattisten katsausten laatu on mahdollista arvioida tarkoitukseen kehitetyillä kriteeristöillä. Arviointikriteeristöt keskittyvät niihin seikkoihin, jotka saattavat tuoda tutkimuksiin järjestelmällisen virheen eli harhan riskin. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi tutkittavien satunnaistamisessa tehdyt virheet, tai vaikkapa tuloksen puutteellinen mittaaminen.
Objektiivisuuden takaamiseksi systemaattisessa katsauksessa kaksi tutkijaa arvioi itsenäisesti mukaan otetut tutkimukset. Sen jälkeen käydään keskustelu, jossa muodostetaan yhteinen näkemys kustakin tutkimuksesta. Mikäli yksittäisen tutkimuksen kohdalla ei päästä yksimielisyyteen, ratkotaan ristiriitatilanteet kolmannen tutkijan avulla. Arviointikriteeristöjä on useita, ja tältä sivulta löydät linkit niistä joihinkin käytetyimpiin. Kun tarvitset lisätietoa, tai apua esimerkiksi sopivan arviointikriteeristön valinnassa, ota yhteys opetushenkilökuntaan. Huomaathan, että kirjasto ei opasta laadunarvioinnissa.
Kuva: Pixabay
Tämä sivu on laadittu Tampereen yliopiston Systemaattisen tiedonhaun oppaan Laadunarviointi-sivun pohjalta.
Hotuksen käsikirja sisältää luvun Tutkimustiedon laadunarviointi
Hoitoteknologioiden arvioinnin (HTA) opas sisältää luvun Tutkimustiedon kriittinen arviointi.
Cochrane-käsikirjan luvut 7, 8 ja 25 käsittelevät laadunarviointia.
