Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Systemaattinen tiedonhaku: Etusivu

Systemaattinen tiedonhaku

Tässä oppaassa annetaan vinkkejä systemaattisen tiedonhaun eri vaiheisiin. Opas keskittyy systemaattiseen tiedonhakuun terveysaloilla, mutta ohjeita voi soveltaa myös muille aloille. Systemaattinen tiedonhaku liittyy yleensä systemaattisen katsauksen tekemiseen, mutta ohjeita voi soveltaa kaikenlaiseen kattavaan ja perusteelliseen tiedonhakuun. Kattavuutta hakuun saadaan pitämällä sekä hakusanat, hakutavat että tietokantavalikoima riittävän monipuolisina. Systemaattiseen tiedonhakuun kuuluu myös haun dokumentointi, mikä takaa haun toistettavuuden.

Saanti ja tarkkuus

Systemaattisessa tiedonhaussa pyritään löytämään kaikki relevantit dokumentit aiheesta kasvattamatta kuitenkaan hakutulosjoukkoa niin suureksi, että hakutuloksen läpikäyminen ei ole enää mahdollista. Tiedonhakuun liittyvät saannin ja tarkkuuden käsitteet.

 

Saanti = hakutuloksen osumien suhde kaikkiin relevantteihin dokumentteihin tietokannassa. Kuinka suuri osa tietokannan sisältämistä relevanteista dokumenteista löydettiin. 

Tarkkuus = hakutuloksen osumien suhde kaikkiin löydettyihin dokumentteihin. Kuinka suuri osuus hakutuloksesta koostui relevanteista dokumenteista.

Lähde: Järvelin, K. & Sormunen, E. Tiedon tallennus ja haku. 

 

Saannin ja tarkkuuden suhde on käänteinen. Mikäli kasvatetaan tarkkuutta, eli pienennetään epärelevanttien dokumenttien määrää hakutuloksessa, voidaan menettää myös relavantteja dokumentteja eli saanti kärsii. Mikäli kasvatetaan saantia eli haetaan yhä kattavammin, voi tarkkuus kärsiä.

Systemaattinen tiedonhaku on tasapainoilua riittävän saannin ja tarkkuuden kanssa. Systemaattiseen tiedonhakuun menetelmänä kuuluu tarvittaessa suurenkin hakutulosjoukon läpikäyminen. Hyvä aiheen ja hakutekniikoiden tuntemus, haun suunnittelu ja hakulauseiden sinnikäs testaaminen johtavat yleensä parhaaseen tulokseen sekä saannin ja tarkkuuden kanssa. 

Erityyppisiä kirjallisuuskatsauksia

Katsausten tyypit ja nimet vaihtelevat tieteenaloittain, mutta myös tieteenalan sisällä. Eri katsaustyyppejä käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Yhteistä eri katsaustyypeille on kirjallisuuden haku, arviointi ja aineiston perusteella tehty synteesi ja analyysi. 

Tutustu valitsemaasi katsaustyyppiin menetelmäkirjallisuuden avulla. Tämän oppaan viimeiselle välilehdelle on koottuu menetelmäkirjallisuutta kirjallisuuskatsauksista. Lisää löydät mm. Oula-Finnasta käyttämällä esim. hakulauseketta: "literature review" OR "systematic review" OR "systemaattinen katsaus" OR kirjallisuuskatsau*

Systemaattinen katsaus eli järjestelmällinen katsaus (systematic review) pyrkii systemaattisuuteen katsauksen eri vaiheissa.
  • systemaattisessa katsauksessa etsitään yleensä vastausta tarkasti määritettyyn tutkimuskysymykseen
  • haku toteutetaan systemaattisesti ja raportoidaan tarkasti
  • sisäänotto- ja poissulkukriteerit määritetään ennen katsauksen aloittamista
  • valittujen tutkimusten laatua arvioidaan tarkasti

 

Muita systemaattisia katsaustyyppejä ovat mm.:

  • sateenvarjokatsaus (umbrella review)
  • integroiva katsaus (integrative review)
  • systemoitu katsaus (systematized review)

 

Lähteet: 

  • Bettany-Saltikov, Josette. (2012). How to do a systematic literature review in nursing: A step-by-step guide. Maidenhead, Berkshire: Open University Press.
  • Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus?: Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto.
  • Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (toim.) (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2. korjattu painos. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, sarja A:73, 35-55. Turku: Turun yliopisto.

Kuvailevista katsauksista käytetään monesti yläkäsitettä narratiivinen katsaus (literature review). Yhdistäviä ominaispiirteitä kuvaileville katsauksille on:

  • metodisesti kevyimpiä kirjallisuuskatsauksen muotoja
  • kuvaavat aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta
  • kysymyksenasettelu voi olla laaja
  • tiedonhakua ei toteuteta täysin systemaattisesti
  • tiedon valikoitunut kerääminen voi aiheuttaa keskenään eroavia kuvauksia aiheesta

Alatyyppejä mm.:

  • kriittinen katsaus (critical review)
  • scoping-katsaus (scoping review)
  • kartoittava katsaus (mapping review)
  • yleiskatsaus (overview)

Osa alatyypeistä sisältävät systemaattisen katsauksen piirteitä.

 

Lähteet: 

  • Bettany-Saltikov, J. (2012). How to do a systematic literature review in nursing: A step-by-step guide. Open University Press.
  • Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus?: Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopisto.
  • Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä (2. korjattu painos.). Turku: Turun yliopisto Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. Sarja A.

Meta-analyysi voidaan jakaa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen analyysiin.

  • Kvalititatiivisessa meta-analyysissa tietoa luokitellaan ja tiivistetään. Kvalitatiivinen meta-analyysi voidaan jakaa metasynteesiin ja metayhteenvetoon.
  • Kvantitatiivisessa meta-analyysissa kvantitatiivisia tutkimuksia yhdistetään ja yleistetään tilastotieteen menetelmin. Tulokset pystytään antamaan numeerisina.

 

Lähteet: 

  • Bettany-Saltikov, J. (2012). How to do a systematic literature review in nursing: A step-by-step guide. Open University Press.
  • Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus?: Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopisto.
  • Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä (2. korjattu painos.). Turku: Turun yliopisto Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. Sarja A.

Tarvitsetko apua tiedonhaussa?

Kuvituskuva

Jäikö oppaaseen tutustumisen jälkeen kysyttävää?  Varaa aika ohjaukseen ajanvarauslomakkeen kautta. 

Anna palautetta tästä oppaasta

Tiedätkö hyvän tiedonlähteen tai linkin, joka pitäisi lisätä tähän tiedonhakuoppaaseen? Kerro siitä meille.  Muutakin palautetta ja kehitysehdotuksia voi laittaa osoitteeseen information.service@oulu.fi.

Kattava haku vs. suppea haku

Kattavalla haulla tavoitetaan merkittävä määrä kaikesta aiheen relevantista tutkimuksesta. Relevantin tutkimuksen suhteellinen osuus on usein pieni kattavan haun kokonaismäärästä. Suppea haku tavoittaa vain osan kaikesta relevantista tutkimuksesta. Haun tarkkuus on kuitenkin parempi ts. epärelevantteja tutkimuksia löydetään vähemmän.

Kuva: Mukaillen SBU:s Metodbok 2020. 

Systemaattisen haun tulee olla kattava. Relevantin aineiston määrä hakutuloksessa voi olla vain 2-3 prosentin luokkaa. 

Katsauksen vaiheet

1. Katsauksen tarkoituksen ja tutkimusongelman määrittäminen. Tutkimuskysymyksen asettaminen.

2. Kirjallisuushaku.

3. Aineiston valinta.

4. Tutkimusten arviointi.

5. Aineiston analyysi ja synteesi.

6. Tulosten raportointi.

 

Lähde: Mukaillen Niela-Vilen, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Teoksessa M. Stolt, A. Axelin & R. Suhonen. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2. korjattu painos. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, sarja A:73, 35-55. Turku: Turun yliopisto.