Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Asiasanastot eli tesaurukset

Asiasanastot

Tietokannassa olevat julkaisut on kuvailtu asiasanoilla, jotka valitaan yleensä jostakin asiasanastosta eli tesauruksesta. Asiasanastot ovat usein tietokantakohtaisia, mutta ne voivat olla myös yleisiä, tietokannoista ja aihealueista riippumattomia (ks. Finto-kuva alempana). Asiasanasto voi olla myös jonkin tieteenalan erikoissanasto (esim. MeSH tai Inspec), jota käytetään sen alan tietokannoissa.

Tietokantojen tesauruksia ja julkaisujen tietueista löytyviä asiasanoja voidaan hyödyntää tiedonhaussa ja hakusanavalikoiman laajentamisessa.

Monissa asiasanastoissa kuvataan sanojen väliset suhteet (laajemmat, suppeammat ja rinnakkaiset termit). Jos viitteitä löytyy liian vähän, kannattaa kokeilla hakua laajemmalla termillä. Jos taas viitteitä tulee paljon, voi käyttää suppeampaa termiä. Huomaa, että rinnakkainen termi ei ole yhtä kuin synonyymi. Asiasanastoissa voidaan myös kertoa, mitä asiasanaa käsitteestä käytetään hakijan kirjoittaman termin sijaan.

Kun olet valinnut hakusanat tietokannan tesauruksesta, voit tehdä tiedonhaun näillä sanoilla ja kohdistaa haun asiasanakenttään.

Etsi ensin tuloksia tietämilläsi hakusanoilla. Esim. Scopus-tietokannassa löydät lisää potentiaalisia hakusanoja Refine results -työkalun Keywords-kohdasta

 

Yleinen suomalainen asiasanasto on luonteeltaan yleinen, tietokannoista ja aihealueista riippumaton sanasto.
Kuvan lähde: Yleinen Suomalainen Asiasanasto <http://finto.fi/ysa/fi/> 3.11.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvatustieteiden keskeisen Eric-tietokannan (ProQuest) tesauruksesta on nähtävissä, että termistä left handed writer käytetään tietokannassa asiasanaa handedness. Kuvan lähde:  ProQuest <http://search.proquest.com> 14.7.2017

 

Vapaat hakusanat vs. asiasanat

Hakusanat_asiasanat