Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Nettilähteet ja lähdekritiikki

Lähdekritiikki

Lähdekritiikin tarkoitus on löytää uskottavia ja luotettavia lähteitä, yleensä julkaisuja.

Lähteitä ja erityisesti nettilähteitä, myös tekoälyllä löydettyjä, arvioitaessa on otettava huomioon

• tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys
• dokumentin saatavuus ja pysyvyys
• ajantasaisuus ja puolueettomuus
• tekijänoikeuskysymykset.

MITÄ?

• Onko väite vakavasti otettava, satiiria, sarkasmia, trolli tai jopa vitsi?
• Mihin tarkoitukseen teksti on kirjoitettu? Kuka hyötyy taloudellisesti, poliittisesti, seuraajien tai klikkauksien kautta?
• Kohderyhmä: kenelle aineisto on suunnattu, samanmielisten joukolle, suurelle yleisölle vai tiedeyhteisölle?
• Miten objektiivista tai subjektiivista tieto on? Ovatko tiedot faktoja vai mielipiteitä? 
• Mihin tekstissä esitetyt tiedot perustuvat? Perustuuko teksti esimerkiksi kyselytutkimukseen, kirjoittajan mielipiteeseen tai yksilön kokemuksiin?
• Tiedon alkuperäisyys: käytä alkuperäislähdettä eli sitä julkaisua, jossa asia on ensimmäisenä raportoitu.
• Faktantarkistus on erityisen tärkeää tilastotiedoissa.
• Miten laajasti asiaa on käsitelty? Onko eri näkökulmat otettu huomioon?
• Millaisia perusteluita kirjoittaja esittää väitteilleen? Tukeutuuko kirjoittaja lähteisiin perustellessaan väitteitä? Tukevatko tekstissä esitetyt perustelut väitteitä?
• Onko julkaisulla lähdeluettelo? Millaisia lähteitä on käytetty? Kuinka tuoreita lähteet ovat?
• Löytyykö aiheesta tutkittua tietoa? Onko tiedon sisältö sama useammassa toisistaan riippumattomassa lähteessä? Voiko tietoa verrata muihin saman aihepiirin julkaisuihin?
• Onko julkaisu huolellisesti muotoiltu? Käytetäänkö tieteellistä kieltä ja terminologiaa?
• Onko määrämuotoinen: ns. IMRD-rakenne: johdanto (Introduction), menetelmät eli ongelman käsittely (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (Discussion)?

KUKA?

• Tekijän tausta ja pätevyys: tieteellinen tausta, koulutus, työtehtävät, työkokemus, julkaisut, jäsenyydet, sidonnaisuudet ja rahoittajat.
• Kirjoittajan taustaorganisaatio: organisaation tehtävä, arvot ja tavoitteet, onko kansallinen vai kansainvälinen.
• Kirjoittajan maine tiedeyhteisössä, siteeraukset eli viittaukset sekä maininnat oppikirjoissa ja luennoilla, tiedepalkinnot, tutkimusrahoitus. 
• Kirjoittajan motiivit ja tarkoitusperät. Mihin kirjoittaja pyrkii? Maailmankatsomukselliset, poliittiset, kaupalliset syyt.
• Onko tiedon tuottanut tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija? Yhteystiedot voivat paljastaa tekijän taustan.

MISSÄ?

• Missä teksti on julkaistu? Onko se esim. www-sivustolla, sanomalehdessä, paikallislehdessä, harrastelehdessä, aikakauslehdessä, tieteellisessä lehdessä, jne.?
• Julkaisun kustantaja tai sponsori.
• Onko julkaisu vertaisarvioitu?
• Löytyykö lehti, sarja tai kirjan kustantaja Julkaisufoorumin JUFO-portaalista?
• Nettisivun URL-osoite, domain ja palvelin; Whois-palvelussa voi selvittää minkä tahansa verkkotunnuksen tai IP-osoitteen julkiset tiedot.
• Sivuston perimmäinen tavoite. Mitä sivun julkaisija kertoo itsestään?
• Milloin sivut on viimeksi päivitetty? Milloin julkaisu on kustannettu tai painettu? Ovatko tiedot ajan tasalla?
• Onko julkaisu saanut viittauksia esim. Google Scholarissa?
• Onko kirja arvosteltu? Löytyykö esim. jostakin lehdestä kirja-arviota?

Lähde: https://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407

(A Look at the Logical Fallacies), 2020