Siirry pääsisältöön

Tieteellisen tiedonhankinnan opas

Lähdekritiikki


Lähdekriittisyys tarkoittaa tiedonlähteen ja sen käyttökelpoisuuden arvioimista. Se on tärkeää kaikessa tiedonhankinnassa, jossa käytetään moninaisia lähteitä. Lähdekritiikin tarkoitus on löytää uskottavia ja luotettavia lähteitä, yleensä julkaisuja.

Lähteitä arvioitaessa, erityisesti nettilähteitä ja tekoälyn avulla löydettyjä, on otettava huomioon seuraavat seikat:

  • tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys
  • dokumentin saatavuus ja pysyvyys
  • ajantasaisuus ja puolueettomuus
  • tekijänoikeuskysymykset

Apukysymyksiä lähdekritiikkiin

  • Onko väite vakavasti otettava, satiiria, sarkasmia, trolli tai jopa vitsi?
  • Mihin tarkoitukseen teksti on kirjoitettu? Kuka hyötyy taloudellisesti, poliittisesti, seuraajien tai klikkauksien kautta?
  • Kohderyhmä: kenelle aineisto on suunnattu, samanmielisten joukolle, suurelle yleisölle vai tiedeyhteisölle?
  • Miten objektiivista tai subjektiivista tieto on? Ovatko tiedot faktoja vai mielipiteitä? 
  • Mihin tekstissä esitetyt tiedot perustuvat? Perustuuko teksti esimerkiksi kyselytutkimukseen, kirjoittajan mielipiteeseen tai yksilön kokemuksiin?
  • Tiedon alkuperäisyys: käytä alkuperäislähdettä eli sitä julkaisua, jossa asia on ensimmäisenä raportoitu.
  • Faktantarkistus on erityisen tärkeää tilastotiedoissa.
  • Miten laajasti asiaa on käsitelty? Onko eri näkökulmat otettu huomioon?
  • Millaisia perusteluita kirjoittaja esittää väitteilleen? Tukeutuuko kirjoittaja lähteisiin perustellessaan väitteitä? Tukevatko tekstissä esitetyt perustelut väitteitä?
  • Onko julkaisulla lähdeluettelo? Millaisia lähteitä on käytetty? Kuinka tuoreita lähteet ovat?
  • Löytyykö aiheesta tutkittua tietoa? Onko tiedon sisältö sama useammassa toisistaan riippumattomassa lähteessä? Voiko tietoa verrata muihin saman aihepiirin julkaisuihin?
  • Onko julkaisu huolellisesti muotoiltu? Käytetäänkö tieteellistä kieltä ja terminologiaa?
  • Onko määrämuotoinen: ns. IMRD-rakenne: johdanto (Introduction), menetelmät eli ongelman käsittely (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (Discussion)?
  • Tekijän tausta ja pätevyys: tieteellinen tausta, koulutus, työtehtävät, työkokemus, julkaisut, jäsenyydet, sidonnaisuudet ja rahoittajat.
  • Kirjoittajan taustaorganisaatio: organisaation tehtävä, arvot ja tavoitteet, onko kansallinen vai kansainvälinen.
  • Kirjoittajan maine tiedeyhteisössä, siteeraukset eli viittaukset sekä maininnat oppikirjoissa ja luennoilla, tiedepalkinnot, tutkimusrahoitus. 
  • Kirjoittajan motiivit ja tarkoitusperät. Mihin kirjoittaja pyrkii? Maailmankatsomukselliset, poliittiset, kaupalliset syyt.
  • Onko tiedon tuottanut tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija? Yhteystiedot voivat paljastaa tekijän taustan.
  • Missä teksti on julkaistu? Onko se esim. www-sivustolla, sanomalehdessä, paikallislehdessä, harrastelehdessä, aikakauslehdessä, tieteellisessä lehdessä, jne.?
  • Julkaisun kustantaja tai sponsori.
  • Onko julkaisu vertaisarvioitu?
  • Löytyykö lehti, sarja tai kirjan kustantaja Julkaisufoorumin JUFO-portaalista?
  • Nettisivun URL-osoite, domain ja palvelin; Whois-palvelussa voi selvittää minkä tahansa verkkotunnuksen tai IP-osoitteen julkiset tiedot.
  • Sivuston perimmäinen tavoite. Mitä sivun julkaisija kertoo itsestään?
  • Onko julkaisu saanut viittauksia esim. Google Scholarissa?
  • Onko kirja arvosteltu? Löytyykö esim. jostakin lehdestä kirja-arviota?
  • Milloin lähde on julkaistu? Onko lähteessä tietoa julkaisuajankohdasta?
  • Milloin lähde on viimeksi päivitetty? Onko lähteessä mainittu päivitysajankohta?
  • Onko tieto vanhentunut? Onko sinulla käsillä tuorein versio julkaisusta?
  • Mikä on aiheesi kannalta sopiva aikarajaus? Historiallisen tutkimuksen aikajänne voi olla pitkäkin. Jos tutkit tuoretta ilmiötä, haluat todennäköisesti löytää uusimman tiedon aiheesta.

Lisäoppia