Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Nettilähteet

Nettilähteiden arviointi

Nettilähteissä on otettava erityisesti huomioon

  • tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys
  • dokumentin saatavuus ja pysyvyys
  • ajantasaisuus ja puolueettomuus
  • tekijänoikeuskysymykset.

MITÄ?

  • Miten objektiivista tai subjektiivista tieto on? Ovatko tiedot faktoja vai mielipiteitä?
  • Miten laajasti tietoa on tarjolla? Onko eri näkökulmat otettu huomioon?
  • Onko tiedon sisältö sama useammassa lähteessä? Voiko tietoa verrata muihin saman aihepiirin lähteisiin?

KUKA?

Tekijästä voi hakea tietoa esim. henkilöhakemistoista ja henkilökohtaisilta kotisivuilta.

  • Mikä on tekijän tausta ja pätevyys? Tieteellinen tausta, koulutus, työtehtävät, työkokemus, muut julkaisut, kirjoittajan taustaorganisaatio (organisaation tehtävä, arvot ja tavoitteet, onko kansallinen vai kansainvälinen), jäsenyydet ja sidonnaisuudet.
  • Kirjoittajan maine tiedeyhteisössä, siteeraukset sekä maininnat oppikirjoissa ja luennoilla.
  • Onko tiedon tuottanut tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija? Yhteystiedot voivat paljastaa tekijän taustan.

MISSÄ?

Eri tiedontuottajiin luotetaan eri tavoin. Luotettavimpina pidetään viranomaisten ja yliopistojen julkaisemia sivuja. URL eli www-sivun osoite kertoo usein organisaation.

  • Sivun URL-osoite, domain ja palvelin; Whois-palvelussa voi selvittää minkä tahansa verkkotunnuksen tai IP-osoitteen julkiset tiedot.
  • Sivuston perimmäinen tavoite. Mitä sivun julkaisija kertoo itsestään?
  • Milloin sivut on viimeksi päivitetty? Ovatko tiedot ajan tasalla?

MIKSI?

  • Kirjoittajan motiivit ja tarkoitusperät. Mihin kirjoittaja pyrkii?
  • Maailmankatsomukselliset, poliittiset, kaupalliset syyt.

KENELLE?

Kohderyhmän vaikutus verkossa julkaistun aineiston sisältöön.

  • Kenelle aineisto on suunnattu, suurelle yleisölle vai tutkijoille?
 

 

 

Lähde: https://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407