Tiedonhankinta on prosessi, jonka kuluessa perehdytään riittävän laajasti ja kattavasti siihen, mitä aiheesta on aikaisemmin kirjoitettu ja tutkittu. Tiedonhankinta alkaa aiheen haltuunotolla, täytyy olla ajatus siitä, mistä aiheesta ja mitä tietoa haluaa hakea. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa. Tiedontarve määrittää luonnollisesti sen, mitä tiedonlähteitä käytetään. Tärkeä vaihe tiedonhakuprosessissa on myös tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustuminen.
Tiedontarpeen kartoitus jo tiedonhankinnan alkuvaiheessa helpottaa ja nopeuttaa tarvittavan tiedon hankkimista. Kun on selvitetty minkälaista tietoa aiheesta tarvitaan ja mistä ja miten tietoa saadaan, voidaan aloittaa tiedonhaun tarkempi suunnittelu.
Orientoiva tiedonhankinta liittyy itselle vieraaseen aiheeseen tutustumiseen, jotta perehdyt mistä aiheessasi on kyse. Samalla löydät käyttökelpoisia hakusanoja tietokantahakuja varten. Laita hakusanat talteen, niin muistat sitten myös käyttää niitä tietokannoissa.
Tiedonlähteinä voivat olla esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, internet, keskusteluryhmät, tietosanakirjat, Google, Wikipedia jne.
Alustavia tiedonhakuja kannattaa tehdä useista tietokannoista. Joissakin hakupalveluissa, esim. Ebsco ja ProQuest, voit hakea useammasta tietokannasta yhtä aikaa. Tämä on kätevä tapa tiedonhakua aloittaessa ja jos et tiedä, mistä yksittäisestä tietokannasta löydät parhaiten lähteitä aiheeseesi. Kokeilemalla huomaat, mitkä tiedonlähteet soveltuvat parhaiten omaan tiedontarpeeseesi. Hakutuloksista selviää, mistä eri näkökulmista aihetta on tutkittu.
Esimerkki orientoivasta hausta.
Etsit tietoa muovijätteen vaikutuksista meriin.
Päätät kokeilla ensin hakua Googlesta.
Kuvan lähde: www.google.fi 13.6.2018
Tutustut tuloslistauksessa ensimmäisinä oleviin artikkeleihin.
Laajennat hakusi yleisemmin muovijätteen ympäristövaikutuksiin.
Haluat aiheesta tieteellistä tutkimustietoa.
Poimit artikkeleista hakusanoja.
Kuvan lähde: www.yle.fi 13.6.2018
Google Scholarista voi hakea viitetietoja tieteellisistä artikkeleista. Esimerkiksi haku plastic waste environment tuottaa 1150000 hakutulosta.
Artikkelit käsittelevät aihetta useasta eri näkökulmasta.
Artikkeleissa käytettyjä termejä (esim. ocean, marine environment) voi hyödyntää jatkossa varsinaisessa haussa.
Kuvan lähde: scholar.google.com 14.6.2018
Teet seuraavaksi tiedonhaun monialaisessa Web of Science -tietokannassa hakulauseella ("plastic waste*" OR "plastic litter*") AND (environment* OR ocean*).
Kuvan lähde: http://apps.webofknowledge.com/WOS 13.6.2018
Miellekartat ja käsitekartat
Haun toteuttamisen kannalta on tärkeää, että aihe pystytään jäsentämään käsitteiksi. Apuna voit käyttää esimerkiksi mielle- tai käsitekarttaa. Niiden avulla kokonaiskuva aiheesta selkiintyy ja saat myös mahdollisia hakusanoja tulevia tiedonhakuja varten.
Mielle- ja käsitekarttoihin voit kerätä aiheeseesi liittyviä käsitteitä, ideoita, näkökulmia. Käsitekartta kuvaa myös näiden avainsanojen ja käsitteiden välisiä suhteita: mitkä ovat niiden syy-seuraussuhteet ja mikä on käsitteiden hierarkkinen järjestys.
Mielle- ja käsitekarttojen laatimiseen on saatavana useita ilmaisia ja maksullisia ohjelmia, mm. Bubbl, Coggle, Popplet ja Mindmeister.
Miellekartta muovijätteen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä käsitteistä. Miellekartta on tehty Popplet-ohjelmalla 6.6.2018.
