Tieteellisen tiedonhankinnan opas

Tieteelliset lehdet ovat julkaisuja, joissa tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan artikkelien muodossa. Monilla tieteenaloilla lehtiartikkelit ovat tärkein tapa julkaista ja välittää uutta tutkimustietoa, minkä vuoksi ne ovat myös keskeinen tiedonlähde. Lehtiä julkaisevat lähinnä kaupalliset tiedekustantajat, mutta myös tieteelliset seurat ja yliopistot.

Tieteellisissä lehdissä julkaistavien artikkelien tieteellinen laatu ja tutkimuksen luotettavuus varmistetaan vertaisarvioinnilla.

Osa lehdistä on vapaasti luettavissa (open access), osa on maksumuurin takana. Oulun yliopisto tarjoaa opiskelijoille ja henkilökunnalle pääsyn suureen valikoimaan tieteellisiä lehtiä.

Tieteellinen artikkeli on vertaisarvioitu

Tieto lehden käyttämästä vertaisarvioinnin prosessista löytyy usein sen verkkosivuilta, ja tunnetut tiedekustantajat, esimerkiksi Springer, Taylor & Francis, Elsevier ja ​​​​Wiley, antavat oikeaa tietoa julkaisemiensa lehtien vertaisarviointikäytännöistä. Lehden tai kustantajan verkkosivut eivät kuitenkaan aina ole luotettavia lähteitä arvioitaessa lehden vertaisarviointikäytäntöjä ja tieteellistä luotettavuutta. Tieto kannattaa tarkastaa myös lehdestä riippumattomasta lähteestä.

Tieteellisen artikkelin rakenne

Tieteellinen lehtiartikkeli noudattaa yleensä määrämuotoista IMRD-rakennetta: johdanto (Introduction), menetelmät (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta (Discussion). Lisäksi se sisältää aina lähdeluettelon. 

• Tutkimusartikkeli eli alkuperäisartikkeli (article, original/research article) on tieteellisen kirjoittamisen perusmuoto. Se sisältää koko tutkimusraportin, jossa kuvataan tutkimuskysymykset, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset.
• Katsausartikkeli, metatutkimus (review (article), literature/systematic review, meta-analysis) on kirjallisuuskatsaus, jossa on koottu ja analysoitu olemassa olevaa tutkimustietoa tietystä aiheesta.
• Konferenssiartikkelit eli tieteellisten konferenssien esitykset voivat esitellä tutkimusprojektin varhaisessa vaiheessa tehtyjä alustavia tuloksia jo paljon ennen varsinaisen tutkimusartikkelin julkaisemista. Konferenseissa käsitellään usein ajankohtaisia tutkimusaiheita, käytännön sovelluksia ja uusia teorioita. Konferenssiartikkelit voidaan julkaista lehtiartikkelin tapaan tieteellisessä lehdessä tai sen erikoisnumerossa (supplement), konferenssin omassa sarjassa tai kirja-artikkelin tapaan kokoomateoksessa.
• Datajulkaisu (data paper, data article) sisältää tietoa tietyn tutkimusaineiston keruusta, rakenteesta ja käsittelystä, mutta ei johtopäätöksiä. Se liittyy usein avoimesti julkaistuun dataan.

Huomaa ero:

• peer review tarkoittaa vertaisarviointia 
• review-artikkeli tarkoittaa katsausartikkelia.

Vertaisarvioitu lehti ei ole kannesta kanteen vertaisarvioitu

Vertaisarviointia ei tehdä lehden kaikkiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, vaan tieteelliset lehdet voivat sisältää monenlaisia artikkeleita.

Vertaisarvioimattomia kirjoituksia ovat  

• lyhyet tutkimusselostukset (case report) tai lyhyet katsausartikkelit 
• pääkirjoitukset (editorial) 
• kirja-arvostelut (book review) 
• keskustelupuheenvuorot (discussion, letter) ja kommentit (comments). 

Vertaisarvioinnin voi varmistaa käyttämällä tietokantoja, jotka edellyttävät lehdiltään vertaisarviointia, esim:

• Scopus
• Web of Science

Myös monet tieteenalakohtaiset tietokannat, esimerkiksi biolääketieteen PubMed, ja merkittävien tiedekustantajien palvelut, kuten tieto- ja sähkötekniikan IEEE Xplore, sisältävät vain vertaisarvioitujen lehtien artikkeleita tai viitetietoja. Tarkasta asia tietokannan oppaasta tai ohjeesta.

Lisäksi on olemassa tietokantoja, joissa on mahdollista rajata hakutulokset vain vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin (peer reviewed -rajaus), esim:

• Ebsco 
• ProQuest
• Oula-Finnan kansainvälisten aineistojen haku (E-aineistot-välilehti) 

Vertaisarvioinnin varmistaminen on mahdollista myös siihen erikoistuneiden verkkopalveluiden avulla. JUFO-portaali on Julkaisufoorumin tarjoama palvelu, joka arvioi sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteellisiä lehtiä. Toinen vastaava palvelu on Ulrichsweb.

• JUFO-portaali | Tiedonhakijan JUFO-ohje 
• Ulrichsweb - Global serials directory | UniOulu

Käyttämällä näitä palveluita voit helposti tarkastaa, onko tietty lehti vertaisarvioitu ja näin varmistaa, että lähteesi ovat tieteellisesti hyväksyttyjä.

Jos luotat pelkästään lehden omilla sivuillaan antamiin tietoihin vertaisarvioinnista, voit tulla vahingossa käyttäneeksi lähteenä tieteelliseksi lehdeksi tekeytynyttä saalistajajulkaisua (predatory journals). Joskus saalistajat voivat jopa kaapata olemassa olevan lehden verkkosivuston.

Avoimesti julkaistut eli open access -lehdet perivät kirjoittajilta julkaisumaksun (APC, article processing charge) sen sijaan, että veloittaisivat tilaajia tai lukijoita. Tämä ansaintamalli on johtanut ns. saalistajalehtien ja -kustantajien syntyyn. Saalistajalehdet ovat kiinnostuneita vain kirjoittajamaksujen perimisestä, ja voivat harjoittaa vilunkia esimerkiksi toimituskunnan kokoonpanoissa ja vertaisarvioinnin toteutuksessa.

Luotettavasti vertaisarvioituja avoimesti julkaistuja tieteellisiä lehtiä on koottu DOAJ - Directory of Open Access Journals -tietokantaan.

• Keinoja tunnistaa saalistajalehti.
• Saalistajakustantajat kaappaavat lehtiä.

Tieteelliset lehdet tilataan pääsääntöisesti elektronisina versioina. Oulun yliopiston kirjastoon tilattujen lehtien saatavuustiedot löytyvät Oula-Finna-tietokannasta. Lehtien ja artikkeleiden käyttäjien on noudatettava aineistojen käyttöehtoja. Käyttöehdot kerrotaan FinELib-konsortion, tietokannan, kustantajan tai lehden sivuilla.

Yksittäistä artikkelia kannattaa hakea sen otsikolla Oula-Finnan Kansainväliset e-aineistot- tai Kotimaisia artikkeleita -välilehdeltä:

Kaikkia avoimesti julkaistuja lehtiä ja artikkeleita ei löydy Oula-Finnasta. Voit hakea artikkeleita myös Google Scholarin avulla tai netistä esimerkiksi kustantajien sivuilta ja julkaisuarkistoista: googlaa artikkelin ja lehden nimellä.