Avoin julkaiseminen (Open access, OA) Tapa julkaista tieteellistä tietoa verkossa niin, että se on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Artikkeli voi olla alun perin avoimena julkaistu tai siitä saattaa olla jokin versio rinnakkaistallennettuna esim. julkaisuarkistossa. Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta.
DOI (Digital Object Indentifier) Elektronisten julkaisujen, artikkeleiden, kirjojen ja kirja-artikkeleiden, sekä datan eli tutkimusaineistojen yksilöivä ja pysyvä tunniste. Sillä julkaisu voidaan hakea netistä, joten se kannattaa jättää tai lisätä lähdeluetteloon (APA7-ohje). DOIn voi selvittää kustantajan, kirjan tai lehden nettisivulta tai esimerkiksi täällä: Crossref Metadata Search. Julkaisulistan DOIt voi selvittää täällä: Crossref SimpleText Query. Pitkän DOIn voi lyhentää shortDOI-palvelussa. ShortDOI ei löydy yleensä tietokannoista, mutta linkillä julkaisu löytyy netistä.
E-lehti, elektroninen lehti (E-journal) Tietoverkossa luettavissa oleva lehti; verkkolehti, sähköinen lehti, kokotekstilehti.
Embargo (Embargo) Määräaikainen julkaisukielto; viive, karanteeniaika, viivästetty saatavuus, julkaisurajoitus, jolloin artikkelia ei saa julkaista avoimesti tai lehden uusimpien artikkeleiden kokotekstejä ei saa tarjota tietokannan kautta.
Etäkäyttö (Off-campus access) E-aineistojen käyttö muilla kuin yliopiston tai Oamkin verkossa olevilla koneilla, esim. kotoa käsin, edellyttää VPN-yhteyttä tai kirjautumista korkeakoulun käyttäjätunnuksella (Haka Login).
FinELib (Finnish National Electronic Library) FinELib on kansallinen konsortio, joka hankkii elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen ja neuvottelee open access -eduista kustantajien kanssa.
ISSN (International Standard Serial Number) Jatkuvasti ilmestyvän tekstijulkaisun kansainvälinen tunnus. Sen avulla lehti voidaan yksiselitteisesti erottaa muista lehdistä. Saman lehden painetulla ja elektronisella versiolla on eri tunnus.
JUFO-portaali (Julkaisufoorumi) Palvelu, jota voit käyttää apuna, kun haluat selvittää, onko jokin lehti tieteellinen (vertaisarvioitu) tai kirjan kustantaja luotettava. Lue lisää vertaisarvioinnista ja JUFO-portaalista.
Kateaika, katevuodet (Coverage years) Lehden e-version ensimmäinen ja viimeinen numero, yleensä kokonaisia vuosia; voi vaihdella lehden ilmestymisen alkamisesta uusimpaan numeroon tai embargoon.
Kokoteksti (Full-text) Kirjan tai lehden artikkelin sisältö kokonaisuudessaan; useimmiten PDF-tiedosto.
Linkityspalvelu (Link resolver) Linkki, jolla pääsee artikkelin tai kirjan kokotekstiin, jos kokotekstiä ei ole käsillä olevassa tietokannassa, esim. 
tai 
tai LibKey-linkki.
Lisensoitu aineisto (Licensed material) Aineisto, johon on käyttöoikeus sopimuksen perusteella, esim. yliopistoon tilatut e-lehdet, e-kirjat ja tietokannat. Aineisto lisensoidaan yleensä tietyksi sopimuskaudeksi, esim. vuodeksi tai kahdeksi.
Saalistajalehti (Predatory journal) Open acces -lehti, jonka tavoitteena on ainoastaan kirjoittajamaksujen kerääminen. Lue lisää saalistajalehdistä.
Vertaisarviointi (Peer review, referee) Tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin, jossa yksi tai useampi julkaisun asiaa tunteva ulkopuolinen taho arvioi julkaistavan tekstin. Lue lisää vertaisarvioinnista.
Vuosikerta, volyymi (Volume, vol.) Lehdessä tiettynä, yleensä kalenterivuoden, aikana ilmestyneet numerot.
Kansainvälisten lehtien tieteellisyyden (scholarly journals, academic journals) tai vertaisarvioinnin tarkistaminen tai käyttäminen haun rajauksena:
Kotimaisten lehtien tieteellisyyden tai vertaisarvioinnin tarkistaminen hakemalla lehden nimellä:
Tieteellisissä lehdissä on käytössä vertaisarviointi (peer review, referee), jossa saman alan asiantuntija (referee) arvioi artikkelin sisältöä ja julkaisukelpoisuutta.
Vertaisarviointia ei tehdä lehden kaikkiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, vaan tieteelliset aikakauslehdet voivat sisältää monenlaisia artikkeleita.
Lue lisää tieteellisten julkaisujen määrittelyistä ja käsitteistä.
Huomaa ero:
Tieteellisyyden lisäksi pitää selvittää onko artikkeli luettavissa.
Kirjoita artikkelin otsikko Oula-Finnan kansainvälisten aineistojen hakuun E-aineistot-välilehdellä. Samalla voit tarkistaa, onko artikkeli vertaisarvioidusta lehdestä ja onko siitä kokotekstiä.
Voit hakea kansainvälisten lehtien artikkeleita myös Google Scholarin avulla. Artikkelin saa avattua kokotekstinä, jos Oulun yliopistolla on käyttöoikeus julkaisuun tai se on vapaasti saatavilla internetissä (open access).
JSTORissa rekisteröityneet käyttäjät voivat lukea ilmaiseksi 100 artikkelia 30 päivän aikana.
Oula-Finnassa voit tarkistaa, onko lehti tilattu painettuna tai elektronisena ja miltä vuosilta se on saatavana. Kirjoita lehden nimi Oula-Finnan hakulaatikkoon.
Jos haluttu artikkeli ei sisälly tilattujen lehtien katevuosiin, kokeile seuraavaksi Oula-Finnan Kuopion Varastokirjasto -välilehteä. Sieltä voit tilata artikkelin ilmaiseksi.
Ammattikorkeakoulu on voinut tilata lehtiä, joita yliopisto ei ole tilannut, joten kokeile myös Oamkin Oula-Finnaa. Huomaa, että näitä voi etäkäyttää vain Oamkin tunnuksilla. Ilman tunnuksia pitää tulla kirjastoon paikan päälle ja käyttää kirjaston avoimia asiakaspäätteitä.
Kokotekstejä löytyy myös netistä esimerkiksi lehtien kotisivuilta ja julkaisuarkistoista: googlaa artikkelin ja lehden nimellä.
Lehtiä voi hakea myös kansallisesta hakupalvelusta Finna.fi, jolla voit tarkistaa, onko lehti esimerkiksi kotipaikkakuntasi kirjastossa.
Kaukopalvelu tilaa maksusta toisista kirjastoista lainoja ja kopioita.
FinELibin sivulla esitellään tapoja, miten saada käyttöön tieteellinen artikkeli, jos yliopistolla ei ole tilausta kyseiseen lehteen.
Linkityspalvelu (Link resolver)
Tietokannoissa on käytössä linkityspalvelu. Se on linkki, jolla pääsee artikkelin tai kirjan kokotekstiin, jos kokotekstiä ei ole käsillä olevassa tietokannassa, esim. tai tai Libkey-linkki tai BrowZine-linkki.
LibKey
Linkityspalvelu, jolla saadaan tietokannasta suora linkki artikkelin kokotekstiin (PDF), esim. Oula-Finnan kansainvälisten e-aineistojen haun hakutuloksessa.
Linkki tulee kaikkiin lehden artikkeleihin, vaikka kyseinen artikkeli ei olisikaan kokotekstinä, koska se on liian vanha tai uusi suhteessa kokotekstin katevuosiin.
LibKey Nomad
Selaimeen asennettava lisäosa eli laajennus (extension), joka selvittää, onko artikkeli saatavilla Oulun yliopiston kirjaston kautta.
Yliopiston ostamiin kokotekstilehtiin pääsee normaalisti vain kirjaston sivujen ja tietokantojen kautta. Jos menet hakukoneella suoraan kustantajan sivulle, et näe onko aineisto saatavilla.
Kun Libkey Nomad on asennettuna koneellesi, se kertoo alanurkkaan ilmestyvän kuvakkeen avulla, mikäli artikkeli on saatavilla kirjaston kautta.
Tietokannassa näkyy
LibKey.io
Sivusto, jossa voi hakea artikkelin DOI- tai PMID-tunnisteen perusteella.
BrowZine
Palvelu, jossa voi selata ja hakea kirjastoon hankittuja e-lehtiä aihepiirin tai hakusanojen perusteella.
Aihealueittaiset lehdet voi järjestellä Scimago Journal Rankin (SJR) mukaan. SJR on Scopus-tietokannan lehtien arviointi-indikaattori, eikä sitä ole kaikilla BrowZinen lehdillä.
Artikkelin saa ladattua PDF:nä. Export Citation -kohdasta löytyy myös Mendeley-siirto.
BrowZine-linkkejä 
on esim. Oula-Finnan kansainvälisten e-aineistojen haun hakutuloksessa ja muissakin tietokannoissa, esim. Ebscossa.
BrowZinesta on käytössä vain selausnäkymä ilman käyttäjäominaisuuksia, joten sinne ei voi tehdä omia tunnuksia.
Jos suomalaista lehteä ei löydy elektronisena, painettu lehti löytyy kirjaston lehtikokoelmasta tai Pegasus-kirjaston varaston vapaakappalearkistosta; lue lisää vapaakappaleaineistoista.
1. Aloita e-lehtien hakeminen Oula-Finna-tietokannasta, jossa on paljon linkkejä lehtien kokoteksteihin:
2. Jos linkki kokotekstiin ei löydy Oula-Finnasta, tarkista löytyykö lehti jostakin e-lehtipalvelusta:
3. Kokotekstejä löytyy myös lehtien kotisivuilta: googlaa lehden nimellä.
Linkkejä artikkeleiden kokoteksteihin:
Arvioitaessa artikkelia kannattaa kiinnittää huomiota artikkelin kirjoittajaan ja lehteen, jossa artikkeli on julkaistu. Vertaisarviointi on tieteellisen lehden peruslaadunvarmistuskeino. Lisäksi voi arvioida tekstin objektiivisuutta, kieliasua sekä käytettyjen lähteiden määrää ja laatua.
Artikkelia voidaan arvioida sen saamien viittausten perusteella: kuinka monta kertaa artikkeli esiintyy toisten saman tietokannan artikkelien lähdeluetteloissa. Viittaavia artikkeleita saa esille Scopuksesta (vain yliopiston käytössä), Web of Sciencesta (vain yliopiston käytössä) ja Google Scholarista sekä Ebscon ja ProQuestin (vain yliopiston käytössä) tietokannoista.
Viittausten perusteella voidaan arvioida myös lehtiä, tutkijoita (esim. H-indeksi), tutkijoiden affiliaatioita eli yliopistoja (esim. yliopistorankingit) ja maita.
Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Luokitus sisältää lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia. Arviointi tehdään tieteenalakohtaisissa asiantuntijapaneeleissa, joissa tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan tasoluokkiin:
3 = korkein taso
2 = johtava taso
1 = perustaso
0 = eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä
Ei arvioitu = ei ole vielä arvioitu tai ovat ammatillisia tai yleistajuisia.
Ilman sisäänkirjautumista pystyt tekemään hakuja Julkaisufoorumin tietokannasta.
JUFO-portaalissa ei ole kaikkia maailman lehtiä ja kirjakustantajia.
Vain vertaisarvioidut lehdet voivat saada JUFO-tason 1, 2 tai 3.
JUFO-portaalissa Vapaa tekstihaku -laatikkoon kirjoitetaan lehden nimi. Jos lehti on tasolla 1-3, lehti on vertaisarvioitu.
Tasolle 0 kuuluu monentyyppisiä ja monentasoisia julkaisukanavia: ammattilehtiä, epäilyttäviä open access -lehtiä, yliopistojen julkaisusarjoja ja vielä luokittamattomat julkaisut.
Julkaisukanavaluokitus ei kata kaikkia maailman tieteellisiä julkaisuja, joten lehden löytymättömyys ei tarkoita huonoa laatua, kuten ei myöskään tasolle 0 kuuluminen.
Jos lehteä ei löydy JUFO-portaalista, katso löytyisikö se
Kirjakustantajan ei tarvitse julkaista yksinomaan tieteellisiä kirjoja päästäkseen mukaan JUFO-luokitukseen, joten kirjan arviointiin tarvitaan muitakin kriteereitä.
JUFO-portaalissa Vapaa tekstihaku -laatikkoon kirjoitetaan kustantajan nimi. Jos kustantaja on tasolla 1-3, kustantaja on luotettava.
Esimerkki: Kotimaiset kielitieteiden lehdet:
