Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Lehdet ja lehtiartikkelit

Avoin julkaiseminen (Open access, OA) Tapa julkaista tieteellistä tietoa verkossa niin, että se on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Artikkeli voi olla alun perin avoimena julkaistu tai siitä saattaa olla jokin versio rinnakkaistallennettuna esim. julkaisuarkistossa. Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta.

DOI (Digital Object Indentifier) Elektronisten julkaisujen, artikkeleiden, kirjojen ja kirja-artikkeleiden, sekä datan eli tutkimusaineistojen yksilöivä ja pysyvä tunniste. Sillä julkaisu voidaan hakea netistä, joten se kannattaa jättää tai lisätä lähdeluetteloon (APA7-ohje). DOIn voi selvittää kustantajan, kirjan tai lehden nettisivulta tai esimerkiksi täällä: Crossref Metadata Search. Julkaisulistan DOIt voi selvittää täällä: Crossref SimpleText Query. Pitkän DOIn voi lyhentää shortDOI-palvelussa. ShortDOI ei löydy yleensä tietokannoista, mutta linkillä julkaisu löytyy netistä.

E-lehti, elektroninen lehti (E-journal) Tietoverkossa luettavissa oleva lehti; verkkolehti, sähköinen lehti, kokotekstilehti.

Embargo (Embargo) Määräaikainen julkaisukielto; viive, karanteeniaika, viivästetty saatavuus, julkaisurajoitus, jolloin artikkelia ei saa julkaista avoimesti tai lehden uusimpien artikkeleiden kokotekstejä ei saa tarjota tietokannan kautta.

Etäkäyttö (Off-campus access) E-aineistojen käyttö muilla kuin yliopiston tai Oamkin verkossa olevilla koneilla, esim. kotoa käsin, edellyttää VPN-yhteyttä tai kirjautumista korkeakoulun käyttäjätunnuksella (Haka Login).

FinELib (Finnish National Electronic Library) FinELib on kansallinen konsortio, joka hankkii elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen ja neuvottelee open access -eduista kustantajien kanssa.

ISSN (International Standard Serial Number) Jatkuvasti ilmestyvän tekstijulkaisun kansainvälinen tunnus. Sen avulla lehti voidaan yksiselitteisesti erottaa muista lehdistä. Saman lehden painetulla ja elektronisella versiolla on eri tunnus.

JUFO-portaali (Julkaisufoorumi) Palvelu, jota voit käyttää apuna, kun haluat selvittää, onko jokin lehti tieteellinen (vertaisarvioitu) tai kirjan kustantaja luotettava. Lue lisää vertaisarvioinnista ja JUFO-portaalista.

Kateaika, katevuodet (Coverage years) Lehden e-version ensimmäinen ja viimeinen numero, yleensä kokonaisia vuosia; voi vaihdella lehden ilmestymisen alkamisesta uusimpaan numeroon tai embargoon.

Kokoteksti (Full-text) Kirjan tai lehden artikkelin sisältö kokonaisuudessaan; useimmiten PDF-tiedosto.

Linkityspalvelu (Link resolver) Linkki, jolla pääsee artikkelin tai kirjan kokotekstiin, jos kokotekstiä ei ole käsillä olevassa tietokannassa, esim. Findit-painikeen kuva | External Link Icontai FindIt-painikkeen toinen kuva | External link icon tai LibKey-linkki.

Lisensoitu aineisto (Licensed material) Aineisto, johon on käyttöoikeus sopimuksen perusteella, esim. yliopistoon tilatut e-lehdet, e-kirjat ja tietokannat. Aineisto lisensoidaan yleensä tietyksi sopimuskaudeksi, esim. vuodeksi tai kahdeksi.

Saalistajalehti (Predatory journal) Open acces -lehti, jonka tavoitteena on ainoastaan kirjoittajamaksujen kerääminen. Lue lisää saalistajalehdistä.

Vertaisarviointi (Peer review, referee) Tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin, jossa yksi tai useampi julkaisun asiaa tunteva ulkopuolinen taho arvioi julkaistavan tekstin. Lue lisää vertaisarvioinnista.

Vuosikerta, volyymi (Volume, vol.) Lehdessä tiettynä, yleensä kalenterivuoden, aikana ilmestyneet numerot.

Tieteellisissä lehdissä käytetään vertaisarviointia (peer review, referee)

  • Lehti, konferenssi tai kirjakustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Prosessissa arvioidaan mm. aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta.
  • Julkaisun arvioijat eli refereet ovat riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole lehden tai kirjan toimittajia eivätkä kirjoittajan lähisukulaisia tai kollegoita.
  • Arviointi voidaan suorittaa joko anonyymisti tai avoimesti.
  • Esimerkki vertaisarviointiprosessista.

 

Kansainväliset lehdet 

Kansainvälisten lehtien tieteellisyyden (scholarly journals, academic journals) tai vertaisarvioinnin tarkistaminen tai käyttäminen haun rajauksena:

Kotimaiset lehdet

Kotimaisten lehtien tieteellisyyden tai vertaisarvioinnin tarkistaminen hakemalla lehden nimellä:

Vertaisarvioitu lehti ei ole kannesta kanteen vertaisarvioitu

Tieteellisissä lehdissä on käytössä vertaisarviointi (peer review, referee), jossa saman alan asiantuntija (referee) arvioi artikkelin sisältöä ja julkaisukelpoisuutta.

Vertaisarviointia ei tehdä lehden kaikkiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, vaan tieteelliset aikakauslehdet voivat sisältää monenlaisia artikkeleita.
 

Vertaisarvioituja artikkeleita ovat yleensä:

  • Tutkimusartikkeli eli alkuperäisartikkeli (article, original/research article) sisältää koko tutkimusraportin. Se on rakenteeltaan tarkoin muotoiltu.
  • Katsausartikkeli, metatutkimus (review (article), literature/systematic review, meta-analysis) on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkitaan tehtyä tutkimusta. Lue lisää systemaattisesta tiedonhausta.
  • Konferenssiartikkelit eli tieteellisten konferenssien esitykset voidaan julkaista lehtiartikkelin tapaan tieteellisessä lehdessä tai sen erikoisnumerossa (supplement), konferenssin omassa sarjassa tai kirja-artikkelin tapaan kokoomateoksessa.
  • Datajulkaisu (data paper, data article) sisältää tietoa datan keruu- ja analyysimenetelmistä.

Lue lisää tieteellisten julkaisujen määrittelyistä ja käsitteistä.


Vertaisarvioimattomia kirjoituksia ovat 

  • lyhyet tutkimusselostukset (case report) tai lyhyet katsausartikkelit
  • pääkirjoitukset (editorial)
  • kirja-arvostelut (book review)
  • keskustelupuheenvuorot (discussion, letter) ja kommentit (comments).

Huomaa ero:

  • peer review tarkoittaa vertaisarviointia
  • review-artikkeli tarkoittaa katsausartikkelia.

Lehtien ja lehtiartikkelien saatavuus

Tieteellisyyden lisäksi pitää selvittää onko artikkeli luettavissa.

  • Saatko sen kokotekstin luettavaksi painettuna tai elektronisena? Pelkkä tiivistelmän lukeminen ei riitä, jos mielit käyttää artikkelia lähteenä ja viitata siihen lähdeluettelossa.
  • Onko se kirjoitettu kielellä, jota ymmärrät?

Kun etsit artikkeleita tietystä aiheesta, käytä aiheenmukaisia tietokantoja, jotka on esitelty alakohtaisissa tiedonhakuoppaissa.

Kun etsit tiettyä artikkelia tai lehteä, käytä apuna alla lueteltuja tietokantoja tai palveluita.
 

Kansainväliset lehdet | Kotimaiset lehdet

Kansainväliset lehdet ja lehtiartikkelit

 

1. Etsi tietty kansainvälisen lehden artikkeli
 

Kirjoita artikkelin otsikko Oula-Finnan kansainvälisten aineistojen hakuun E-aineistot-välilehdellä. Samalla voit tarkistaa, onko artikkeli vertaisarvioidusta lehdestä ja onko siitä kokotekstiä.

Voit hakea kansainvälisten lehtien artikkeleita myös Google Scholarin avulla. Artikkelin saa avattua kokotekstinä, jos Oulun yliopistolla on käyttöoikeus julkaisuun tai se on vapaasti saatavilla internetissä (open access).

JSTORissa rekisteröityneet käyttäjät voivat lukea ilmaiseksi 100 artikkelia 30 päivän aikana.

 
2. Etsi tietty kansainvälinen lehti
 

Oula-Finnassa voit tarkistaa, onko lehti tilattu painettuna tai elektronisena ja miltä vuosilta se on saatavana. Kirjoita lehden nimi Oula-Finnan hakulaatikkoon.

Jos haluttu artikkeli ei sisälly tilattujen lehtien katevuosiin, kokeile seuraavaksi Oula-Finnan Kuopion Varastokirjasto -välilehteä. Sieltä voit tilata artikkelin ilmaiseksi.

Ammattikorkeakoulu on voinut tilata lehtiä, joita yliopisto ei ole tilannut, joten kokeile myös Oamkin Oula-Finnaa. Huomaa, että näitä voi etäkäyttää vain Oamkin tunnuksilla. Ilman tunnuksia pitää tulla kirjastoon paikan päälle ja käyttää kirjaston avoimia asiakaspäätteitä. 

 
3. Lisää vinkkejä hakemiseen
 

Kokotekstejä löytyy myös netistä esimerkiksi lehtien kotisivuilta ja julkaisuarkistoista: googlaa artikkelin ja lehden nimellä. 

Lehtiä voi hakea myös kansallisesta hakupalvelusta Finna.fi, jolla voit tarkistaa, onko lehti esimerkiksi kotipaikkakuntasi kirjastossa.

Kaukopalvelu tilaa maksusta toisista kirjastoista lainoja ja kopioita.

FinELibin sivulla esitellään tapoja, miten saada käyttöön tieteellinen artikkeli, jos yliopistolla ei ole tilausta kyseiseen lehteen.

Linkityspalvelu (Link resolver)
Tietokannoissa on käytössä linkityspalvelu. Se on linkki, jolla pääsee artikkelin tai kirjan kokotekstiin, jos kokotekstiä ei ole käsillä olevassa tietokannassa, esim. External Link Icontai Check Oula-Finna for availability (opens in a new window) tai Libkey-linkki tai BrowZine-linkki.

LibKey
Linkityspalvelu, jolla saadaan tietokannasta suora linkki artikkelin kokotekstiin (PDF), esim. Oula-Finnan kansainvälisten e-aineistojen haun hakutuloksessa.

Linkki tulee kaikkiin lehden artikkeleihin, vaikka kyseinen artikkeli ei olisikaan kokotekstinä, koska se on liian vanha tai uusi suhteessa kokotekstin katevuosiin.

LibKey Nomad 
Selaimeen asennettava lisäosa eli laajennus (extension), joka selvittää, onko artikkeli saatavilla Oulun yliopiston kirjaston kautta.

Yliopiston ostamiin kokotekstilehtiin pääsee normaalisti vain kirjaston sivujen ja tietokantojen kautta. Jos menet hakukoneella suoraan kustantajan sivulle, et näe onko aineisto saatavilla.

Kun Libkey Nomad on asennettuna koneellesi, se kertoo alanurkkaan ilmestyvän kuvakkeen avulla, mikäli artikkeli on saatavilla kirjaston kautta.

Kuvaketta klikkaamalla pääset kirjautumaan tunnuksillasi. Kirjauduttuasi pääset suoraan artikkeliin tai saat sen ladattavaksesi. Libkey ei talleta tunnuksiasi.

Tietokannassa näkyy

  • PDF:n latauspainike tai linkki tietokantaan, jossa kokoteksti on 
  • linkki BrowZine-palveluun, jossa voit selailla lehden muita numeroita ja e-lehtiä aihealueittain.
    Esim. Scopus-tietokannassa:

LibKey.io
Sivusto, jossa voi hakea artikkelin DOI- tai PMID-tunnisteen perusteella.

  • DOI (digital object identifer) on elektronisille tiedeartikkeleille annettava pysyvä tunniste.
  • PMID on PubMed-tietokannan oma ID-tunniste.

BrowZine
Palvelu, jossa voi selata ja hakea kirjastoon hankittuja e-lehtiä aihepiirin tai hakusanojen perusteella.

Aihealueittaiset lehdet voi järjestellä Scimago Journal Rankin (SJR) mukaan. SJR on Scopus-tietokannan lehtien arviointi-indikaattori, eikä sitä ole kaikilla BrowZinen lehdillä.

Artikkelin saa ladattua PDF:nä. Export Citation -kohdasta löytyy myös Mendeley-siirto.

BrowZine-linkkejä on esim. Oula-Finnan kansainvälisten e-aineistojen haun hakutuloksessa ja muissakin tietokannoissa, esim. Ebscossa.

BrowZinesta on käytössä vain selausnäkymä ilman käyttäjäominaisuuksia, joten sinne ei voi tehdä omia tunnuksia.

Kotimaiset lehdet ja lehtiartikkelit

Jos suomalaista lehteä ei löydy elektronisena, painettu lehti löytyy kirjaston lehtikokoelmasta tai Pegasus-kirjaston varaston vapaakappalearkistosta; lue lisää vapaakappaleaineistoista.
 

1. Aloita e-lehtien hakeminen Oula-Finna-tietokannasta, jossa on paljon linkkejä lehtien kokoteksteihin:

2. Jos linkki kokotekstiin ei löydy Oula-Finnasta, tarkista löytyykö lehti jostakin e-lehtipalvelusta: 

3. Kokotekstejä löytyy myös lehtien kotisivuilta: googlaa lehden nimellä. 

 

Linkkejä artikkeleiden kokoteksteihin:

Lehtien ja lehtiartikkelien arviointi

Arvioitaessa artikkelia kannattaa kiinnittää huomiota artikkelin kirjoittajaan ja lehteen, jossa artikkeli on julkaistu. Vertaisarviointi on tieteellisen lehden peruslaadunvarmistuskeino. Lisäksi voi arvioida tekstin objektiivisuutta, kieliasua sekä käytettyjen lähteiden määrää ja laatua.

Artikkelia voidaan arvioida sen saamien viittausten perusteella: kuinka monta kertaa artikkeli esiintyy toisten saman tietokannan artikkelien lähdeluetteloissa. Viittaavia artikkeleita saa esille Scopuksesta (vain yliopiston käytössä), Web of Sciencesta (vain yliopiston käytössä) ja Google Scholarista sekä Ebscon ja ProQuestin (vain yliopiston käytössä) tietokannoista.

Viittausten perusteella voidaan arvioida myös lehtiä, tutkijoita (esim. H-indeksi), tutkijoiden affiliaatioita eli yliopistoja (esim. yliopistorankingit) ja maita.

Tiedonhakijan JUFO-ohje

JUFO-portaali on palvelu, jota voit käyttää apuna, kun haluat selvittää, onko jokin lehti tieteellinen (vertaisarvioitu) tai kirjakustantaja luotettava

Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Luokitus sisältää lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia. Arviointi tehdään tieteenalakohtaisissa asiantuntijapaneeleissa, joissa tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan tasoluokkiin:

3 = korkein taso
2 = johtava taso
1 = perustaso
0 = eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä
Ei arvioitu = ei ole vielä arvioitu tai ovat ammatillisia tai yleistajuisia.

 Ilman sisäänkirjautumista pystyt tekemään hakuja Julkaisufoorumin tietokannasta. 

JUFO-portaalissa ei ole kaikkia maailman lehtiä ja kirjakustantajia.

Lehden vertaisarvioinnin tarkistaminen

Vain vertaisarvioidut lehdet voivat saada JUFO-tason 1, 2 tai 3.

JUFO-portaalissa Vapaa tekstihaku -laatikkoon kirjoitetaan lehden nimi. Jos lehti on tasolla 1-3, lehti on vertaisarvioitu.

Hakuvinkkejä

  • Älä käytä haussa lehden nimen alun artikkelia, esim.:
    • accounting review > The Accounting Review.
  • Lehden nimen lyhenteellä ei voi hakea, esim.:
    • european journal of human genetics > European journal of human genetics (EJHG).
  • Kotimaiset tietyn oppiaineen lehdet:

Lisätietoa

Tasolle 0 kuuluu monentyyppisiä ja monentasoisia julkaisukanavia: ammattilehtiä, epäilyttäviä open access -lehtiä, yliopistojen julkaisusarjoja ja vielä luokittamattomat julkaisut.

Julkaisukanavaluokitus ei kata kaikkia maailman tieteellisiä julkaisuja, joten lehden löytymättömyys ei tarkoita huonoa laatua, kuten ei myöskään tasolle 0 kuuluminen.

Jos lehteä ei löydy JUFO-portaalista, katso löytyisikö se 

Kirjan kustantajan tarkistaminen

Kirjakustantajan ei tarvitse julkaista yksinomaan tieteellisiä kirjoja päästäkseen mukaan JUFO-luokitukseen, joten kirjan arviointiin tarvitaan muitakin kriteereitä.

JUFO-portaalissa Vapaa tekstihaku -laatikkoon kirjoitetaan kustantajan nimi. Jos kustantaja on tasolla 1-3, kustantaja on luotettava.

Hakuvinkkejä

  • Koska kustantajan nimi voi esiintyä kirjassa eri muodoissa, hae alkuosalla tai esim. henkilönnimen sisältäviä erisnimellä 
    • peter lang > Peter Lang International Academic Publishing Group, Peter Lang Publishing, Peter Lang
  • Kustantajan nimi on voinut muuttua. Hae uusimmalla nimellä:
    • santalahti > aikaisemmin PS-kustannus.
       

Lisätietoa

Kirjasarjat
  • Kotimaiset tieteelliset kirjasarjat on luokiteltu Jufossa.
  • Suomalaisen kustantamon julkaisemat kirjat saavat tasoluokan ensisijaisesti sarjan perusteella, esim.: 
    • Kalevalaseuran vuosikirja
    • Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja.
  • Muutama ulkomainenkin kirjasarja löytyy, esim.:
    •  Discourse approaches to politics, society and culture. 
Kirjakustantajat
  • Jos kirjaa ei ole julkaistu kirjasarjassa tai kirjasarjaa ei löydy Jufosta, käytetään kirjakustantajan tasoluokkaa.
  • Kirjakustantajan tulee olla erikoistunut tieteelliseen kustannustoimintaan ja tieteellisten kirjojen osalta tulee täyttyä vähintään tasoluokan 1 kriteerit (muutamin poikkeuksin).

Esimerkki: Kotimaiset kielitieteiden lehdet:

  • Julkaisufoorumin tasoluokat: 3, 2 ja 1.
  • Julkaisufoorumin arviointipaneeli: 21. Kielitieteet.
  • Maa: Suomi.