Tieteellisen tiedonhankinnan opas: Avoimet (open access) julkaisut

Avoin julkaiseminen

Avoimella julkaisemisella (open access) tarkoitetaan tieteellisen tiedon vapaata levitystä. Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on kenen tahansa luettavissa internetissä ilmaiseksi ja esteettömästi. Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu artikkeli voidaan tallentaa avoimeen julkaisuarkistoon, esim. Oulun yliopiston Jultika-arkisto. Nämä rinnakkaistallenteet ovat verkossa kaikkien saatavilla ja hakukoneiden löydettävissä.

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta

Open access -lehdet perivät maksut kirjoittajilta, eivät tilaajilta eivätkä lukijoilta. Uudenlainen ansaintatapa on synnyttänyt ns. saalistavia (predatory) lehtiä ja kustantajia. Pelkästään kirjoittajamaksujen periminen ei tee lehdestä epäilyttävää, mutta saalistajalehdillä esiintyy vilunkia mm. myös toimituskunnan kokoonpanoissa ja vertaisarvioinnin toteutuksessa.

Anna-Sofia Ruth: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? Vastuullinen tiede 15.3.2018.

 

Avointen julkaisujen saatavuus

Avoimia (open access) julkaisuja löytyy netistä, tietokannoista ja julkaisuarkistoista. 

Alla on lueteltu palveluita, joiden kautta löydät avoimesti saatavissa olevia julkaisuja sekä selaimiin saatavia lisäosia, jotka automaattisesti etsivät avointa versiota artikkeleista:

Lehtien ja lehtiartikkelien arviointi

Arvioitaessa artikkelia kannattaa kiinnittää huomiota artikkelin kirjoittajaan ja julkaisuun. Lisäksi tulee arvioida tekstin objektiivisuutta, kieliasua sekä käytettyjen lähteiden määrää ja laatua.

Lisätietoa artikkelien arvioinnista.

Artikkelin saamat viittaukset

Artikkelia voidaan lisäksi arvioida sen saamien viittausten perusteella.

Viittaavia artikkeleita saa esille mm. Ebscon ja ProQuestin tietokannoista sekä Scopuksesta, Web of Sciencesta ja Google Scholarista.

Lisätietoa viittausanalyysista.

Lehden arviointi viittausten perusteella

Lehdessä julkaistujen artikkelien saamien viittausten perusteella arvioidaan lehden suosiota ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuusindikaattorit lasketaan jakamalla lehden artikkelien saamien viittausten lukumäärä lehdessä julkaistujen artikkelien lukumäärällä.

Tunnetuin vaikuttavuusindikaattori on Web of Science -tietokannan dataan perustuva Journal Impact factor (IF).

Lisätietoa lehtien arvioinnista.

Julkaisufoorumi

Suomessa käytössä oleva Julkaisufoorumi-luokitus perustuu asiantuntijapaneelien laatimaan laatuluokitukseen. Tieteelliset eli vertaisarvioidut kotimaiset ja ulkomaiset lehdet on luokitettu kolmeen tasoon: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso.

Julkaisukanavaluokitus ei kata kaikkia maailman tieteellisiä julkaisuja, joten lehden löytymättömyys ei tarkoita huonoa laatua. Tasoluokitukseen kuuluvia tason 0 saaneita julkaisuja voidaan pitää tieteelliseltä tasoltaan kyseenalaisina.

Kirjojen arviointi

Kirjojen arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää kirjoittajan taustatietoihin ja kustantajaan. Tieteellisen kirjallisuuden kustantajina arvostetaan yleensä enemmän yliopistopainoja kuin kaupallisia kustantajia. Muita tapoja kirjojen arviointiin ovat esim. kirja-arviot.

Suomen Julkaisufoorumissa tieteellisiä julkaisukanavia eli kotimaisia ja ulkomaisia kirjasarjoja ja kustantajia arvioidaan tieteenalakohtaisissa asiantuntijapaneeleissa. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso. Kirja-artikkelin tai kirjan Jufo-taso määritetään ensisijaisesti kirjasarjan tasoluokan perusteella. Jos kirjaa ei ole julkaistu kirjasarjassa, käytetään kirjakustantajan tasoluokkaa.

Kirja-arviot tarjoavat toisten tutkijoiden mielipiteen arvioitavasta kirjasta. Ne voivat olla lyhyitä yhteenvetoja tai tieteellisiä arvioita, ja yleensä ne julkaistaan sen alan tieteellisessä lehdessä, jota arvioitava kirja edustaa. Eri tietokannoissa kirja-arvioita voi hakea kirjan otsikolla ja rajaamalla hakutuloksen dokumenttityypillä Book Review tai Review.